Rajan toiselle puolelle

Tiistai 16.5.2017

Lähdimme Joensuusta klo 5.00. Pysähdyimme matkan välissä Vaajakosken ABC: lle. Klo 8.00 olimme Imatralla. Sen jälkeen jatkoimme Svetogorskin tulliin. Tunnin matkan jälkeen saavuimme Viipuriin, jossa meitä odotti hotelli Druzhba ja ruoka. Alkuruokana oli kaalisalaattia, sitten pääruokana oli venäläistä kanakeittoa, perunamuusia ja yksi lihapulla. Allergikoille oli kasviskeittoa ja todella suolaista perunaa ja kylmää kalaa. Druzhban jälkeen menimme takaisin bussiin ja lähdimme kohti Pietaria. Viipurista Pietariin kesti noin 2 1/2 tuntia.

Kun tulimme Pietariin, menimme Pietari-Paavalin linnoitukseen. Siellä oli Pietari Suuren hauta ja muitakin Venäjän tsaarinajan hautoja. Se oli myös täynnä kultaa. Pietari-Paavalin linnoituksen jälkeen lähdimme kävellen kohti meidän isoa hotellia eli legendaarista hotellia St-Petersburg. Siellä söimme illallista. Sen jälkeen lähdimme kohti lähikauppaa 7Я семьЯ. Illalla oli vielä Suomi-Kanada jääkiekon MM-kisan viimeinen lohko-ottelu. Sen jälkeen moni meni nukkumaan.

Keskiviikko 17.5.

Heräsimme klo 7.00 ja lähdimme syömään hotellin aamupalaa. Hotellissamme oli paljon kiinalaisia ja aamupalalla oli todella täyttä. Saattoi olla, että et päässyt kaverisi kanssa samaan pöytään, vaan jos oli yksi vapaa paikka, sinun täytyi vain istua siihen. Lähtö hotellilta Grand Marketiin oli kello 8.00. Grand Marketissa me näimme upean ja suuren Venäjän pienoismallin. Siellä junat ja autot ajoivat, tulipaloja syttyi, yöt ja päivät vaihtuivat, tuli pimeää ja taas valoisaa. Vapaan kiertelyn jälkeen meillä oli siellä ruokailu. Söimme alkuruokana kasvissosekeittoa ja pääruokana oli ranskalaisia, kievin kanaa sekä venäläistä salaattia.

Ruokailun jälkeen siirryimme bussilla eläintieteelliseen museoon. Museo oli täynnä täytettyjä eläimiä sekä Pietari Suuren eläimiä. Museo oli todella valtava ja oli hieno kokemus käydä siellä. Saimme kierrellä siellä jalkamme uuvuksiin. Sen jälkeen meidän oli kumminkin vielä jaksettava kävellä ensin Nevskille ja vielä siellä olisi pitänyt jaksaa shoppailla. Nevskillä saimme kulkea pienryhmissä ja käydä kaupoissa sekä syödä missä halusimme. Olimme kylläisiä ja pian sen jälkeen lähdimme katsomaan Kirkkoa Veren päällä. Olisimme menneet kirkkoon sisälle, sillä pääsymaksu oli vain 50 ruplaa, mutta kirkko oli mennyt juuri kaksi minuuttia sitten kiinni, kun saavuimme sinne. Siinä kirkon edessä alkoi kumminkin pian miimikkojen esitys. Se oli hauskaa katseltavaa. Sää oli koko matkamme ajan todella kaunis ja lämmintäkin oli. Tämän rankan päivän jälkeen palasimme hotellille ja halukkaat kävivät vielä kaupassa. Kauppaan ei ollut pitkä matka, sillä se sijaitsi aivan hotellimme vieressä.

Torstai 18.5.

Aamulla heräsimme hotellilla klo 07.15. Otimme jo edellisenä päivänä pakatut tavarat ja veimme ne bussiin. Kävimme aamupalalla hotellin ravintolassa. Ravintola oli aivan täysi, joten paikan löytäminen oli hankalaa. Aamiaisen jälkeen luovutimme hotellihuoneet ja lähdimme klo 9 aikoihin bussilla kohti Pietarhovia. Bussimatka meni rattoisasti jutellessa ja nukkuessa. Näimme matkalla presidentti Vladimir Putinin suuren kesähuvilan ja tilukset.

Sitten saavuimme Pietarhoviin, jossa meillä oli aikaa vain puolitoista tuntia. Monien mielestä aikaa olisi voinut olla enemmän. Pietarhovin palatsi oli suuri ja erittäin koristeellinen. Sen edessä olevat suihkulähteet olivat kultaisia ja mahtavia. Kiertelimme alueella ja näimme lisää erilaisia ja erikokoisia suihkulähteitä. Pietarhovin arkkitehtuuri oli kaunista ja hämmästyttävää. Puutarhoissa oli kesyjä puluja ja oravia. Pietarhovissa oli myös sellaisia suihkulähteitä, joiden läpi pystyi juoksemaan ja yrittää olla kastumatta. Muutama oppilas kuitenkin kastui ja joutui vaihtamaan vaatteet bussissa. Parkkipaikan vieressä oli monia pieniä matkamuistokojuja.

Pietarhovista lähdimme ajamaan Suomenlahtea kiertäen kohti Viipuria. Viipurissa söimme hotelli Druzhbassa kolmen ruokalajin päivällisen. Alkupalaksi oli salaattia, pääruuaksi oli perunamuusia ja pihvi ja jälkiruuaksi pala piirakkaa. Ruokailun jälkeen matkamme suuntautui ostoskeskus Karuselliin, jossa meillä oli ostosaikaa noin tunti. Karusellin jälkeen matkamme jatkui kohti tullia. Tie Viipurista Svetogorskiin oli kuoppainen ja muutenkin huonossa kunnossa. Ensin ylitimme Venäjän tullin, jossa henkilökunta oli hieman epäkohteliasta. Seuraavaksi ylitimme vielä Suomen tullin, jossa henkilökunta oli huomattavasti mukavampaa. Tullin jälkeen veimme imatralaiset heidän koululleen, ja siitä jatkui meidän matkamme kohti Joensuuta. Bussimatka kului pelatessa ja laulaessa. Saavuimme Joensuuhun klo 22 maissa. Matka oli mahtava!

Tekijät: Joensuun yksikön 6.-luokkalaiset

TET-harjoittelussa eduskunnassa

Olin TET-harjoittelussa eduskunnassa Anneli Kiljusella ja hänen avustajallaan Anette Karlssonilla 4.–10. toukokuuta.

Pääsin eduskuntaan TET-harjoitteluun kysymällä Anneli Kiljuselta. Varmistettuaan, ettei sosialidemokraattisella puolueryhmällä ollut mitään, Anneli vastasi myöntävästi. Sen jälkeen lähetin monta sähköpostia, tein virallisen hakemuksen ja sain viimein TET-harjoittelupaikan eduskunnasta. Olin erittäin innoissani.

Ensimmäisenä päivänä minua jännitti paljon. Jännitys meni onneksi nopeasti ohi, kun tapasin Aneten, joka tuli minua aamulla Pikkuparlamentin ovelle vastaan. Kävimme katsomassa vähän paikkoja ja sitten tulimme hissillä viidenteen kerrokseen, joka on SDP:n kerros. Ensimmäinen työtehtäväni oli yhteystietojen etsiminen. Etsin järjestöjen yhteystietoja ja tein niistä Excel-taulukon. Kello 12 menimme syömään aika isoon ruokalaan, jossa oli ruoaksi kanaa ja villiriisiä.

Iltapäivällä osallistuin puolueryhmän kokoukseen, jossa olivat läsnä mm. Antti Rinne, Maarit Feldt-Ranta ja Jutta Urpilainen. Kokouksessa minun piti esitellä lyhyesti itseni koko puolueryhmälle. Esittäytyminen jännitti minua vähän, mutta se sujui oikein hyvin. Kokouksessa vieraili myös Pohjoismaiden neuvoston presidentti Britt Lundberg, joka puhui vain ruotsia, joten ruotsin kielen taidostani oli hyötyä.

Perjantain aloittelimme toimistopalaverilla, jossa keskusteltiin sote-asioista. Sen jälkeen Anneli Kiljunen kertoi minulle työstään kansanedustajana. Pian menimme syömään. Ruoan jälkeen lähdimme seikkailemaan pitkin eduskunnan loputtomia käytäviä, jotka Anneli kyllä tunsi erittäin hyvin. Anneli esitteli minulle paljon paikkoja, kuten valiokuntien kokoushuoneet, eduskunnan oman postitoimiston ja istuntosalin. Esittelykierroksen aikana tapasin paljon ihmisiä. Tapasin jopa uuden oikeusministerin, Antti Häkkäsen. Koska oli perjantai, pääsin jo vähän aikaisemmin töistä.

Maanantaina menin taas innokkaasti töihin. Työpäiväni alkoi vasta kello 12. Sain vallata Anneli Kiljusen työhuoneen, koska maanantaisin kansanedustajat eivät ole töissä. Työhuoneessa oli oikein mukava ja pehmeä työtuoli, jossa oli mukava istua.

Minua oli pyydetty miettimään, miten nykynuoret tavoittaa parhaiten. Olin viikonlopun aikana kysynyt tähän kavereiltani apua, joten oli helppo alkaa listata nykynuoria kiinnostavia asioita. Yhdeltä menimme Aneten kanssa syömään. Iltapäivällä nidoin paperinippuja yhteen, mikä oli oikein helppoa ja mukavaa.

Tiistaina osallistuin moneen kokoukseen. Ensin osallistuin kokoukseen, jossa kerrottiin valiokuntien kuulumiset ja puhuttiin sote-asioista. Kello 14.30 alkoi toinen kokous, johon sain osallistua. Sielläkin puhuttiin sote-asioista, etenkin valinnanvapaudesta.

Keskiviikkona sain miettiä, mitkä olisivat tärkeimpiä asioita uudistuvassa eläinsuojelulaissa. Menin syömään toisten avustajien, Aylan ja Veronican, kanssa, koska Anetella oli töitä. Ruoan jälkeen järjestelin Annelin työhuoneessa olleita lehtiä.

Annelin mennessä syömään lähdin mukaan, koska Anneli ja Anette kirjoittivat syödessään arvion työkorttiini. Palattuamme ruokalasta, pyysin saada ottaa yhteiskuvan Annelin ja Aneten kanssa. Anneli sai hyvän idean: otimme kuvan hississä, jotta saisimme hienon taustan kuvaan. Kuvan ottamisen jälkeen hyvästelimme toisemme Aneten kanssa.

Iltapäivällä pääsin seuraamaan eduskunnan täysistuntoa, jossa käsiteltiin valinnanvapauslakia. Tiistain kokousten ansiosta oli täysistuntoa helpompi seurata, koska ymmärsin, mistä puhuttiin. Täysistuntoa seuratessa minut yllätti se, miten kansanedustajat, aikuiset ihmiset, huutelivat toistensa päälle.

En pystynyt seuraamaan täysistuntoa loppuun saakka, koska junani takaisin Lappeenrantaan lähti varttia yli neljä. Ennen lähtöäni Anneli Kiljunen tuli hyvästelemään minut ja antoi minulle muistoksi käsintehtyjä konvehteja ja Arabian eduskunta-mukin. Lopuksi halasimme.

Kun olin kävellyt ovesta ulos, tuli jotenkin haikea fiilis. Olin viettänyt niiden ihanien ihmisten kanssa mahtavat viisi päivää ja olisin voinut jäädä vielä toisiksi viideksi päiväksi. Jäin kaipaamaan eduskuntaa, mutta ehkä joskus pääsen sinne takaisin.

Opin TET-jaksoni aikana paljon uusia asioita eduskunnasta ja siellä tehtävästä työstä. Opin, kuinka tärkeää työtä kansanedustajien avustajatkin tekevät, yhteistyötä tehdään yli puoluerajojen ja eduskunnassa tehdään paljon sellaista työtä, jota emme näe.

Kiitos todella paljon koko SDP:lle siitä, että sain tulla TET-harjoitteluun eduskuntaan! Erityiskiitokset Anette Karlssonille ja Anneli Kiljuselle, jotka ohjasivat minua koko TET-jaksoni ajan!

Teksti ja kuvat: Aksia Söderlund

Päivä Yrityskylässä

Lappeenrannan yksikön kuudesluokkalaiset pääsivät tutustumaan työelämään 24. huhtikuuta, kun luokka vieraili Yrityskylässä. Jokaisella oppilaalla oli ammatti, jonka työtehtäviä hän hoiti Yrityskylä-päivän ajan. Päivään oli valmistauduttu muun muassa tekemällä videotyöhakemukset, osallistumalla työhaastatteluun ja tutustumalla työelämän perusasioihin. Tässä oppilaiden kommentteja Yrityskylässä vietetystä päivästä:

”Olin Yrityskylässä Lappeenrannan Energialla. Ammattini oli asiakasneuvoja. Siinä ammatissa neuvoin asiakkaita säästämään sähköä eri keinoin ja pidin energiatietovisaa. Työn tekeminen oli mukavaa mutta välillä olimme kaikki eri mieltä, joten jouduimme sulkemaan liikkeen hetkeksi ja miettimään, miten voisimme tehdä, jotta se olisi hyödyksi kaikille meille Lappeenrannan Energian työntekijöille. Helppoa oli, kun oli valmiit paperit, mihin kirjoitettiin ketkä asiakkaat osallistuvat mihinkin koulutukseen ja ketkä varasivat energiankulutusmittarin.” (Saimi)

”Minä olin Etelä-Saimaan päätoimittaja ja minun tehtävä oli olla vastuussa siitä, että Etelä-Saimaan lehti tehdään hyvin ja julkaistaan ajallaan. Hoidin myös Etelä-Saimaan laskut sekä sopimukset. Minä oli osallisena kokouksissa ja pidin kaksi puhetta. Opin, miten pääteksti lehteen kirjoitetaan, miten laskut maksetaan ja miten yrityksiä hoidetaan. Yrityskylässä oli kivaa ja siellä sai tutustua uusiin ihmisiin. Yrityskylä oli kuin pieni maailma, jossa lapset työskentelivät. Yrityskylässä helpointa oli tehdä lehteä sekä auttaa toimittajia. Vaikeinta oli puheiden pitäminen sekä muiden yritysten auttaminen.” (Sonja)

”Olin apulaismyymäläpäällikkö. Minun piti auttaa myyjiä, päällikköjä ja tehdä päällikön tehtäviä. Minä kävin äänestämässä ja tietovisoissa. Siellä oli kivaa. Helpointa oli tehdä tehtävät, maksaa laskut ja olla itseni. Hankalaa oli ehtiä kaikkiin paikkoihin.” (Siiri)

”Minun ammattini oli käyttömestari, ja minun töihin kuului erilaisia asioita. Minun piti pitää vesikouluvartti, ja se meni ihan pieleen, koska en osannut aluksi käyttää sitä ”peliä”, mitä piti pelata, mutta muuten meni kaikki hyvin ja oli tosi kiva päivä.” (Elsi)

”Minun tehtäväni/ammattini oli Lutin tekniikan tutkija. Työtehtäviini kuului wattipyörän käytön opettaminen ja asia x:n keksiminen. Työni oli muuten helppo, mutta käytin liikaa aikaa asia x:n keksimiseen. Asia x oli loppujen lopuksi tekopuu, joka oli tehty puuhakkeesta, sahanpurusta ja värillisestä muovista.” (Joonas)

”Olin töissä Etelä-Saimaassa. Olin toimittaja. Kirjoitin tarinoita lehteen, haastatteluita ja otin vastaan lehden tilauksia. Siellä oli kivaa, paitsi ei ollut oikeata ruokaa ja yhteensä sai palkaksi vain 14 €. Oli helppoa tilata pankkikortti ja oli vaikeata kirjoittaa tietokokeella ja piti juosta koko ajan.” (Janne)

”Olin toimitusjohtaja Lappeenrannan Energia Oy:ssä. Siellä oli paljon tekniikkaa, esimerkiksi tietokone ja tabletteja. Se oli paras työpaikka tähän mennessä. Tuotteet olivat liian kalliit ja palkka oli pieni. Kaikki meni todella hyvin mutta harmi, että sai lähettää vain yhden laskun muille.” (Maksim)

”Työskentelin Etelä-Saimaan toimittajana. Työtehtäviini kuului ihmisten haastattelu ja lehtijutun kirjoittaminen, lehtien jakaminen ja tietovisan tekeminen. Mielestäni Yrityskylässä oli mukavat ohjaajat ja päivä oli kiva. Helpointa oli ihmisten haastattelu, koska kysymykset olivat valmiina, ja vaikeinta oli laskujen lähettäminen, koska en osannut käyttää sitä sovellusta, jolla laskut lähetettiin.” (Noona)

”Työskentelin Etelä-Saimaassa toimittajana. Minun tehtävänä oli haastatella ihmisiä, tehdä lehteä ja ottaa mainostilauksia vastaan. Toimittajana oli ihan kivaa ja muutenkin siellä oli kivaa. Helppoa työssä oli haastatteleminen. Vaikeaa oli tehdä sitä lehteä, koska siinä piti kirjoittaa juttuja tietokoneelle. Se sivu, mille ne piti kirjoittaa, oli sekava, koska siellä oli jo valmiiksi paljon tekstiä. Sitten niiden tilalle piti kirjoittaa se juttu ja sitä ei oikein tiennyt, että mihin kohtaan ne piti kirjoittaa.” (Ida-Sofia)

”Minä olin Lidlin myyjä. Monet oppilaat kävivät meillä ostamassa suklaalevyjä, huulikiiltoa tai omenasipsejä. Minun mielestä se oli aika haastavaa mutta kivaa ja mukavaa.” (Sofia)

”Yrityskylässä minä olin kestävän kehityksen koordinaattori. Työskentelin kaupungintalossa. Minun työ oli kiva ja mukava. Minulla oli paljon tehtäviä. Minun mielestä se on aika kiva, mukava hauska, paras paikka! (Anfisa)