Rakastetaan erilaisuuksista riippumatta ❤ 🌈

Oletko koskaan pysähtynyt miettimään, miten ihmisten erilaisuuksia pilkataan ilman mitään kunnollista syytä? Entä miten seksuaalisesta suuntautumisesta tai ihonväristä tuli ihmisten ”heikkoja” puolia?


Suomessa hehkutetaan, miten täällä kaikkien on hyvä olla. Että kaikki saavat olla sellaisia kun on, ilman pelkoa siitä, että joutuu kokemaan henkistä tai fyysistä väkivaltaa. Näin ei kuitenkaan ole.

Esimerkiksi koulukiusaaminen kohdistuu usein henkilöön, joka on ns. ”erilainen”. Esimerkiksi jos EI ole valkoihoinen tai jos seksuaalinen suuntautuminen on jokin muu kuin hetero.


Onko se tasa-arvoa, jos ihmistä kohdellaan sukupuolen mukaan? Onko se tasa-arvoa, jos seksuaalinen suuntautuminen määrittää koko ihmisen? Onko se tasa-arvoa, jos ihonväri sallii sen, että sinua saa kiusata?

Entäpä, jos sinulla on sairaus, joka vaikuttaa ulkonäköösi? Olisiko se silloin tasa-arvoa, jos sinulle huudeltaisiin ja sanottaisiin kaikkea ilkeää vain ulkonäkösi takia? Ei, se ei ole tasa-arvoa. Tasa-arvoa on se, että kaikilla on samat oikeudet.


Ehdotan, että ihmiset kohtelisivat toisiaan hyvin eivätkä kiinnittäisi ensimmäisenä huomiota ulkonäköön tai ihonväriin. Miksi sinua kiinnostaisi, vaikka toinen ei ole samanlainen kuin sinä? Ei ihmisille voi olla niin vaikeaa kohdella toisiaan hyvin ja arvostaa ja rakastaa erilaisuudesta riippumatta.


Nemi Joronen 11 v.

KAIKKI SAAVAT OLLA OMIA ITSEJÄÄN! :)

Meidän koulumme piha

Itä-Suomen koulu sijaitsee Kesämäen koulun kampuksella. Kesämäen koulun oppilaat käyttävät samaa pihaa.
Школа Восточной Финляндии находится рядом со школой Кесямяки.

Tässä on koulumme päärakennus.
Это главное здание нашей школы.

Kouluumme tuli viime keväänä kaksi pingispöytää, ne löytyvät Päätalon edustalta. Pingispöydät olivat erittäin suositut keväällä.
Наша школа получила прошлой весной два теннисных стола, они находятся перед главным зданием.

Pääsisäänkäynnin vasemmalta puolelta löytyy myös pieni sählykenttä.
Слева от главного входа есть маленькое поле для флорбола.

Päärakennuksen vieressä on koripallokenttä.
Рядом с главным зданием есть баскетбольное поле.

Päärakennusta vastapäätä on Tenavalalo (luokkatalo 1).
Напротив главного здания находится здание младших классов.

Tenava talon lähelta löytyy puisto jota kutsutaan nimellä ”Tarzanpuisto”.

Tarzanpuiston lähettyvillä on myös pienemmille oppilaille suunnattu leikkipuisto, jossa on keinu, hiekkalaatikko sekä kiipeilyteline.

Puiston vierestä löytyy jalkapallohäkki.
Рядом с детской площадкой есть футбольная клетка.

Koulun mäessä on auton- sekä traktorinrenkaista muodostettu rata.

Koulualueeltamme löytyy myös suuri jalkapallokenttä. Kentän takana sijaitsee liikunta-/juhlasali.

Ruokala sijaitsee mäen alapäädyssä.
Столовая находится внизу горки.

Ruokalan lähelle on rakennettu tunneli, jotta oppilaat voivat alittaa tien turvallisesti.
Рядом со столовой есть туннель, по которому школьники могут переходить дорогу безопасно.

Teksti ja kuvat: yläkoulun valinnaisryhmä

Kehut kehiin!

Oletko koskaan kehunut tuntematonta? Tai oletko koskaan saanut Suomessa tuntemattomalta kehuja? Itse en ole saanut sellaista palautetta melkein koskaan, 
mutta olisi ihanaa, jos suomalaiseen kulttuuriin kuuluisi tuntemattomien 
kehuminen.

Miltä se sinusta tuntuisi, jos joku tulisi kehumaan sinua? Tai jos joku 
kehuisi sinua ja et sanoisikaan ”Tää on vaa tällänen vanha” vaan sanoisitkin ”Kiitos, mäkin tykkään tästä”?


Eli varmaan tajusittekin, suomalaiseen kulttuuriin ei vaan kuulu 
tuntemattomien kehuminen tai kehujen vastaanottaminen ns. normaalisti. Mutta 
miksi? 


En tajua sitä, miksi New Yorkissa kahvilan työntekijä voi kehua jonkun 
huulipunaa ja se on kohteliaisuus, mutta Lappeenrannassa, tai edes Suomen pääkaupungissa, Helsingissä se olisi vain kummallista. Miksi se on näin? 


Minusta meidän suomalaisten pitäisi alkaa ryhdistäytyä pikkuhiljaa ja alkaa 
kehumaan ja vastaanottamaan kehuja, niin kuin muissakin maissa. Ehkä 
seuraavalla kerralla, kun käyn kaupungilla, kehun jonkun paitaa. Entä jos sinäkin 
kokeilisit tuntemattomien kehumista! 


Idun Söderlund, Lappeenranta

Lappeenrannan yksikössä vietetään hyvän mielen viikkoa maanantaista 15. lokakuuta perjantaihin 19. lokakuuta. Viikon ovat suunnitelleet Itä-Suomen koulun ympäristöagentit, jotka pitivät aamunavauksen maanantaina. Lisäksi he ovat piilottaneet kouluun hyvää mieltä tuovia viestejä ja kohteliaisuuksia. Viikon aikana kerätään myös ideoita kouluviihtyvyyden lisäämiseksi.

Mediakasvatusta yhdessä svetogorskilaisten kanssa

Koulumme Imatran ja Lappeenrannan yksiköt ovat mukana mediakasvatushankkeessa, jota tehdään yhteistyössä svetogorskilaisen koulu nro 1:n kanssa. Projektin tarkoituksena on, että oppilaat kehittävät ilmaisu- ja vuorovaikutustaitojaan, tutustuvat hankkeessa käytettävään mediaan, oppivat median käyttötaitoja ja ymmärtävät median käyttöä. Projektin aikana oppilaat tekevät suullisen venäjän video-opetusmateriaalia Youtube-kanavalle.

Johtava rehtori Katri Anttila ja venäjän opettaja Tatiana Panschin kävivät Svetogorskissa sopimassa hankkeen aikataulusta 10. syyskuuta. Hanke kestää syyslukukauden 2018 ja se toteutetaan Cultura-säätiön apurahalla. Imatralta mukana on venäjän opettaja Pavel Moshnikov.

Kuvassa vasemmalta svetogorskilaisen koulun rehtori Irina Ivanova, johtava rehtori Katri Anttila, venäjän opettaja Tatiana Panschin ja englannin opettaja Tatjana Zakrevskaja, joka vastaa hankkeen svetogorskilaisten osuudesta.

Teksti: Tatiana Panschin

Liikkari on luotettava

Мы расскажем вам, что спортивные инструктора делают у нас в школе.

Спортивные инструктора планируют свои игры очень долго. Они проводят разные игры как с младшими, так и со старшими школьниками. Они проводят свои игры во время перемен и также во время уроков.

Инструктора организуют турниры по разным видам спорта, например, по футболу.
Если спортивные инструктора проводят турнир по футболу, то им надо заранее подготовить инвентарь.  

Все, что происходит во время игры, на ответственности инструкторов.
Этот проект, в котором ученики принимают активное участие, длится уже более 2 лет.

Kerromme teille, minkälaista on olla liikkari ja mitä he tekevät. 


Liikkarit suunnittelevat paljon asioita etukäteen. He pitävät erilaisia aktiviteettejä alakoululaisille ja yläkoululaisille. Liikkarit liikuttavat lapsia välitunneilla sekä tunneilla. He pitävät erilaisia leikkejä ja pelejä sekä erilaisia turnauksia, esimerkiksi jalkapalloturnauksia. Jos liikkarit esimerkiksi pitävät jalkapalloturnauksen, niin heidän pitää mennä varaamaan jalkapallokenttä ajoissa, merkitä pelikentän rajat ja tottakai hankkia pelivälineet.


Liikkarit ovat yleensä vastuussa kaikesta, mitä aktiviteetin aikana tapahtuu. Jos olet liikkari, niin sinun pitää olla luotettava.


Liikkareita on ollut noin kaksi vuotta ja oppilaat ovat ottaneet asian hyvin vastaan ja olleet aktiivisia.

Teksti ja kuvat: yläkoulun valinnaisryhmä

Kutosten leirikoulu Pietarissa

Pietari-Paavalin linnoitus



Pietari-Paavalin linnoitus oli ensimmäinen kohde, jonne menimme Pietarissa. Se sijaitsi Jänissaarella ja menimme sinne bussilla.
 Pietari-Paavalin linnoituksessa oli muun muassa muuri, vankila, keskiajan kidutusvälinemuseo ja Pietari-Paavalin katedraali. Osa meistä pääsi käymään esimerkiksi vankilassa, mutta meidän ryhmä pääsi käymään vain Pietari-Paavalin katedraalissa lippuongelmien takia. Katedraalissa pääsi näkemään Venäjän tsaarien hautoja. Tämä oli hieno nähtävyys, vaikka kaikkiin paikkoihin ei päästykään.



Elli ja Penelope

Kävelykierros Pietarissa

Keskiviikkona kävimme koulussa ja luonnontieteen museossa, minkä jälkeen lähdimme kävelemällä katsomaan nähtävyyksiä. Näimme Talvipalatsin, Vaskiratsastajapatsaan ja Iisakin kirkon.
Talvipalatsi oli todella iso ja kaunis. Vaskiratsastajapatsaasta sai hyviä kuvia. Iisakin kirkon kupoli oli aivan ällistyttävän hieno. Siihen on käytetty sata kiloa kultaa. Kävelykierroksen loputtua suuntasimme metroasemalle, jonka metrolla menimme Nevski prospektille.

EV ja Lauri

Eläintieteellinen museo

Kävimme toisena matkapäivänä Pietarin Eläintieteellisessä museossa. Se on Venäjän ja Euroopan suurin eläintieteen museo. Menimme museoon sisään ja veimme takit narikkaan. Opettajat olivat ostaneet liput meille valmiiksi, joten pääsimme lähes heti kiertelemään museoon pienryhmissä.

Ensimmäisessä huoneessa oli paljon isoja vesieläimiä täytettynä ja niiden luurankoja sekä muita täytettyjä eläimiä. Siitä jatkoimme toisiin huoneisiin, joissa oli myös paljon erilaisia eläimiä, niin isoja kuin pieniäkin. Lisäksi museon yläkerrassa oli näyttely hyönteisistä.  Pietarin Eläintieteellinen museo oli kaikkien mielestä oikein mielenkiintoinen.



Reetta, Kaisla, Leevi ja Anton

Pietarhovi

Pietarhovissa oli paljon suihkulähteitä. Suihkulähteet olivat kultaisia ja hienoja. Suihkulähteet avattiin klo 11. Siellä oli myös jokin palatsi, jossa keisari vietti kesää.
Pietarhovi on Suomenlahden rannalla. Siellä on paljon kukkaistutuksia. Oli kiva käydä Pietarhovissa.

Onni, Kalle ja Sara

Samaan aikaan Lappeenrannassa

Koulussa teimme posterit, katsoimme elokuvan, piirsimme sarjakuvan ja pelasimme pingistä musiikin tunnilla. Minun mielestä se oli aika erilaista, että meitä oli vain viisi. Se oli kivaa ja hauskaa!

AM 

Eskarimummi

Lappeenrannan yksikön eskarilaisilla on ikioma eskarimummi Irma. Irma on eläkepäiviä viettävä luokanopettaja, joten lasten kanssa toimiminen on hänelle erittäin tuttua.

Eskarimummi vierailee luonamme kerran kuukaudessa ja vierailuja odotetaan innolla.
Vierailujen alussa vaihdamme kuulumiset. Jokainen eskarilainen saa kertoa kuluneiden viikkojen mieleenpainuvimmat tapahtumat ja samalla pääsemme kuulemaan, mitä eskarimummi on tehnyt. Eskarimummi on innokas lukemaan kirjoja. Vieraillessaan luonamme hän lukee meillekin satuja. Sadut ovat mielenkiintoisia ja välillä jännittäviä ja niitä jaksetaan kuunnella tarkasti. Loppuajan saamme leikkiä ja pelata eskarimummin kanssa.

Parasta eskarimummissa on se, että hän tykkää vierailla luonamme lukemassa satuja.

Kirjoittajat: Olivia ja Terhi

Petteri Orpon vierailu 9. luokassa

Maanantaina 8. tammikuuta saimme tietää, että valtiovarainministeri Petteri Orpo tulee vierailulle kouluumme keskiviikkona 10. tammikuuta. Olimme kaikki innoissamme, koska onhan se aina hienoa, kun juuri meidän koulullemme tulee korkea-arvoisia vieraita. Mietimme etukäteen kysymyksiä. Valitsimme  myös henkilöt, jotka pääsisivät kysymään kysymykset ministeriltä.

Ministerin vierailua edeltävän tunnin aikana tunnelma luokassa oli todella jännittynyt. Jännitys kohosi entisestään, kun näimme, että pihalla käveli turvamies. Lopputunnin ajan teimme tehtäviä, vaikka ajatuksissamme pyöri tehtävien sijaan se, milloin ministeri oikein tulee.

Oppituntimme loppui. Ministerin piti tulla heti silloin, mutta hän tuli pari minuuttia myöhässä, mikä tuntui meistä pitkältä ajalta. Vihdoin näimme oven viereisestä ikkunasta, että Petteri Orpo tulee. Kun hän astui sisään, istuimme hiljaa jännittyneinä paikoillamme. Tunnelma rentoutui, kun ministeri tervehti meitä tuttavallisesti sanomalla "Moi".

Petteri Orpo esitteli itsensä, minkä jälkeen hän vastasi kysymyksiimme. Meillä oli yhteensä kuusi aika erilaista kysymystä. Ne käsittelivät lukemista, opiskelua ja Suomen taloustilannetta. Petteri Orpon vastaukset olivat hyviä, muuta niistä kuitenkin huomasi, että hän on poliitikko. Ne olivat selkeitä, laajoja ja niistä oppi uusia asioita. Opin muun muassa sen, että Petteri Orpo on optimistinen Suomen talouden suhteen ja hänen lempikirjansa on Taru sormusten herrasta. Petteri Orpo sanoi myös, että elämässä kannattaa aina uskoa hyvään.

Minusta oli hienoa tavata valtiovarainministeri, koska onhan se kiva tietää, kuka päättää Suomen raha-asioista. Hän vaikutti oikein mukavalta ja asialliselta mieheltä. Meidän luotamme Petteri Orpo jatkoi matkaansa Immolaan Rajavartiolaitoksen vieraaksi.

Teksti: Aksia Söderlund
Kuvat: Maksim Rugojev

8.–9.-luokkalaisten kulttuurivalinnainen



Oppilaat istuvat paikoillaan luokassa puhuen satunnaisen kuuloisista maista sekä kielistä. He ovat ilmeisesti muodostamassa jonkinlaista esitelmää ryhmissään. Tunnelma on rento ja leppoisa ollakseen oppitunti, eikä äänenvoimakkuuskaan nouse turhan korkeaksi.

Kyselemme oppilailta, millaista kulttuurivalinnainen on ollut tähän mennessä.



– Ollaan tehty englanninkielellä 10 Asiaa, joita tietää Suomesta -listan sekä listan ja videon esimerkkejä opastetuista koulu- tai arkitilanteista. Tällä hetkellä ollaan tekemässä maaesitelmää suomeksi, kertoo kahdeksasluokkalainen Sanni ja näyttää kurssin vihkoaan.



– Saadaan ite valita mistä maista ja kulttuureista tehään esitelmät ja mitä kerrotaan niissä, vastaa Laura, joka tekee Sannin kanssa esitelmän Saksasta


– Tunnit ovat mukavan rentoja eivätkä vie liikaa ajatusta, että se häiritsisi muuta koulunkäyntiä, toteaa samassa pöydässä istuva Neea, joka tekee Aadan kanssa esitelmää Tšekistä.


Kaikki tuntuvat tulevan hyvin toimeen, ja työnteko taitaa sujua tasaisen verkkaisesti. Onneksi kiirettäkään ei tunnu pitävän.

Opettaja Terhi Tyyskä kiertelee luokassa katselemassa oppilaiden työntekoa, ennen kuin palaa takaisin paikalleen.



Kulttuurivalinnainen kestää loppuvuoden ajan aina jouluun saakka.

Teksti ja kuvat: Maiju ja Elli, 8. lk

Kuudesluokkalaiset Yrityskylässä

Yrityskylä on 6. luokalla oleville suunnattu oleva roolipeli, jossa on erilaisia työpaikkoja, esimerkiksi pankki. Yrityskylästä jäi todella kiva fiilis ja opin paremmin puhumaan muille ihmisille ja tekemään ryhmätöitä paremmin ja opin palvelemaan ja opin maksamaan laskuja, myöntämään lainaa ja antamaan pankkikortteja. Minä toimin Yrityskylässä palveluneuvojana Oma Säästöpankissa. 
Yrityskylässä oli kivaa!




Yrityskylässä toimin Oma Säästöpankin palvelupäällikönä. Tehtäviäni kuului laskujen maksaminen ja lainan myöntäminen. Mielestäni päivä oli todella kiinnostava ja hauska, ja sain aivan toisen käsityksen työnteosta!




Olin Oma Säästöpankin toimitusjohtaja. Minun piti asioida muissa yrityksissä, myöntää lainoja ja pankkikortteja muille yrityksille ja henkilöille, pitää tiimipalavereita sekä osallistua johtajien kokoukseen. Työvuorojen lisäksi minulla oli kaksi vapaavuoroa. Vapaavuoroilla minä kävin Kaukaan Kondiittoreissa syömässä lounasta sekä Lidlissä. Tässä työssä tarvitsin paineensietokykyä ja iloista mieltä. Opin tässä työssä asiakaspalvelua ja toimimaan nopeasti paineen alla. Yrityskylässä oli hauskaa ja siitä päivästä jäi minulle hyvä mieli.



Olin töissä Yrityskylässä kahvilayrittäjänä. Minun lisäkseni oli myös kahvilavastaava ja kolme kahvilatyöntekijää. Yrityskylä oli hieno kokemus tulevaisuuteen nähden, siellä opeteltiin maksamaan laskuja, sietämään kiirettä ja tekemään erilaisia sopimuksia muiden yritysten kanssa. Kahvilatyössä oli haastavinta saada tuottoa. Vaikka asiakkaita kävikin hirveästi, niin tuottoa ei silti tullut johtuen alhaisista hinnoista. Yrityksemme tuotteiden hintoihin ja niiden kokonaissummiin nähden laskut olivat järjettömiä. Yrittäjän tärkeimpiä tehtäviä on kuitenkin kahvilatyössä hoitaa maksuja ja pitää kahvila pystyssä. Kyllä vaikeuksien jälkeen löytyy jotain hyvääkin: asiakaspalvelu, saa palvella asiakkaita ja auttaa heitä. Oli myös hienoa tutustua aikuisten elämään vähän tarkemmin ja oppia mitä työnteko on oikeasti. Tärkeintä oli kuitenkin yhteistyö ja hyvä mieli päivän aikana.



Toimin Yrityskylässä kahvilavastaavana. Minun täytyi toimittaa tilauksia ja käydä maksamassa laskuja pankissa. Mielestäni siellä oli kaikista kivointa se, kun piti käydä muissa liikkeissä tekemässä erilaisia sopimuksia sekä asiakkaiden palveleminen, johon kuului ostoksien tekeminen ja  laskuttaminen.



Yrityskylässä toimin Etelä-Saimaalla valokuvaajana. Minun lisäksi Etelä-Saimaalla oli töissä toimitusjohtaja ja kaksi toimittajaa. Yrityskylässä kaikissa yrityksissä oli omat iPadit, joilla pystyi hoitamaan yrityksen asioita. Sivustolla pystyimme myös jokainen katsomaan omat tehtävämme, joista tiesimme, mitä meidän kuuluisi tehdä. Valokuvaajana minun täytyi esimerkiksi ottaa valokuvia muista yrityksistä heidän tilaamaansa mainosta varten. Kuvien ottamisen ja lehteen lisäämisen lisäksi sain käydä kampaajalla ja työterveydessä. Työvuorojen lisäksi oli kaksi vapaavuoroa, jolloin sai muun muassa käydä hakemassa lounaan yhtä lounasseteliä vastaan sekä käydä vaikkapa Lidlissä. Minusta Yrityskylä-päivä oli mahtava ja upea kokemus! Minusta oli hauskaa kokeilla, miltä työnteko tuntuu. Oli myös mukavaa, että meillä oli hyvä ryhmä, jolta sujui yhteistyö. Oli aivan mahtava päivä!



Olin Etelä-Saimaalla päätoimittajana. Meillä työskenteli kaksi kirjoittajaa ja yksi valokuvaaja. Siellä hoidin aikataulut kohdalleen. Meillä oli kolme työvuoroa ja kaksi vapaavuoroa. Opin maksamaan laskuja ja toimimaan myös kiireen tullessa. Meillä oli paljon tehtävää ja onneksi kaikki tehtävät saatiin tehtyä. Siellä oli todella kivaa!




Мне очень понравился вчерашний день. Я понял, что работать очень ответственно и тяжело, но в то же время весело и интересно. Я научился быстро принимать решения и действовать слаженно. Мне очень понравилось, и я благодарен предоставленную мне возможность почувствовать себя взрослым."



Мне понравилось как мы провели время в Yrityskylä. У нас было очень много, но интересных заданий. Например: мне позвонили из Гонконга для назначения встречи. А в самом начале рабочего дня каждая глава предприятия (в том числе и я)) представляли свою компанию. У каждого сотрудника есть два перерыва, но иногда не до этого))) Нужно оплатить счета, составить договор с электроэнергией, разработать новый проект, но это ещё малая часть моих заданий. У каждого свои задания, с определенным сроком их выполнения. Я работала в компании The Switch и это бесценный опыт работы "во взрослом мире".



Yrityskylässä toimin UPM:llä tehdaspäällikönä. Minun piti ostaa ja myydä tavaroita, lähettää laskuja, esittää asiakaslehti UPM:stä ja auttaa tutkijaa ja markkinointi- ja viestintäpäällikköä. Yrityskylässä opin myymään, maksamaan laskut ja tekemään töitä ryhmässä. Yrityskylässä oli kivaa.




Toimin Yrityskylässä UPM:llä markkinointi- ja viestintäpäällikkönä. Minun työtehtäviin kuului paperin ja biodieselin myynti. Minun lisäksi UPM:llä oli liiketoiminnanjohtaja, tehdaspäällikkö ja tutkija. Tehtäviä riitti oikein mainiosti ja ei riittänyt työvuoroilla vapaa-aikaa. Me katsoimme meidän tehtävät tableteilta, jotka olivat yrityksen omia. Yrityskylä-päivä oli todella hauska, haluaisin mennä uudestaan!

Teksti ja kuvat: kuudennen luokan oppilaat

Kahdeksasluokkalaiset metsämessuilla

Lähdimme matkaamaan Helsinkiin metsämessuille bussilla perjantaiaamuna. Matkan puolivälissä pysähdyimme Kuninkaantien ABC:lle nauttimaan buffetaamiaista. Aamiaisen jälkeen matka jatkui Helsinkiä kohti. Saavuimme Helsingin Messukeskukseen puoli kymmeneltä. Pistimme bussiin parkkiin ja suuntasimme sisälle Messukeskukseen.

Messukeskus oli suuri ja täynnä ihmisiä. Meille jaettiin liput ja kävelimme porteista läpi. Tämän jälkeen saimme kävellä vapaasti neljä tuntia. Messukeskuksessa oli metsämessujen lisäksi myös Elma-eläinmessut. Saimme vierailla Elma- messuilla, kun tehtävät oli tehty.

Meille oli annettu tehtäväpaperit, joista oli suoritettava ainakin vähintään viisi tehtävää. Tehtävissä oli muun muuassa kysyttävä alan asiantuntijoilta kysymyksiä ja käytävä joillakin pisteillä.

Metsämessuilla oli kaikenlaista nähtävää: puunhakkuusimulaattori, ampumasimulaattori, Kahoot ja paljon erilaisia kojuja. Kojuissa myytiin käsityötavaraa, ruokaa ja esiteltiin kaikenlaista mielenkiintoista. Joillakin kojuilla annettiin myös tarroja. Laitoimme opettajamme selkään kaksi hevostarraa hänen luvallaan.

Messuilla opimme paljon uutta, kuten kaatamaan puita nykyaikaisella tavalla ja kasvattamaan taimia. Tutustuimme myös virtuaalinen todellisuus -teknologiaan.

Paluumatkalla kuuntelimme bluetooth-kaiuttimilla musiikkia. Pysähdyimme Pukaron Paroniin käymään vessassa ja kaupassa. Palasimme Lappeenrantaan pimeässä.

Teksti ja kuvat: 8. luokan pojat

Ihmisiä on erilaisia, se on fakta. Kaikki koko luokasta eivät voi oppia samalla tavalla, istumalla puupenkillä tai kirjoittamalla muistiinpanoja. Meistä on harmillista, että oppilailta kielletään esimerkiksi musiikin kuuntelu, lattialla makaaminen tai vaikka muistiinpanojen piirtäminen. Joitakin musiikin kuuntelu voi auttaa keskittymään, ja joitakin mukavassa asennossa opiskeleminen auttaa parantamaan työn laatua. Joissain tapauksissa ajatus voi esimerkiksi harhautua siihen, kuinka epämukava penkkisi on, etkä pysty välttämättä keskittymään tärkeään opiskeluun.

Miksi haluaisit kieltää tämän? Tietenkään opettajat eivät voi tietää, mikä auttaa kutakin oppilasta. Oppilaan pitäisi itse tietää, miten oppii parhaiten, ja ajatella omaa parastaan. Sen ei pitäisi mennä niin, että peruskoulun aikana et voi opiskella niin, miten tuntuu parhaimmalta. Kukaan ei kuitenkaan ole aikuiselämässä pakottamassa sinua opiskelemaan tai tekemään yhtään mitään, ja sen takia itsenäinen työskentely pitäisi oppia jo aikaisemmin.

Hyötyjä hyvästä ja mukavasta opiskelutavasta/-tekniikasta on paljon. Jos opiskelu sujuu, arvosanat nousevat. Jos keskityt parhaimpasi mukaisesti, sisäistät asian paremmin ja saatat tajuta hankaliakin asioita. Hyötyjä hyvästä ja tarmokkaasta opiskelusta on tottakai paljon, ja ne ovat itsesäänselvyyksiä.

Mielestämme opettajien pitäisi lukea tämä teksti ja luottaa enemmän oppilaisiinsa.

Teksti: Anni ja Karoliina, 8. lk

8. luokan luokkaretki taidemuseo Kiasmaan

8. luokka kokoontui rautatieasemalla klo 7.20. Juna lähti klo 7.31 ja oppilaat kävivät istumaan paikoilleen neljänteen vaunuun. Matka sujui hyvin ja oppilaat olivat rauhallisia ja jopa väsyneitä. Matka kesti kaksi tuntia ja perillä oltiin 9.30. Oppilaat matkasivat rautatieasemalta kauppakeskus Kamppiin ja Forumiin, jossa lounastaminen tapahtui. Kun ruuat oli syöty, siirryttiin yhdessä taidemuseo Kiasmaan.

Oppilaat laittoivat takkinsa ja reppunsa naulakkoon ja sitten opas opasti heidät pimeään huoneeseen, jossa oli suuri näyttö ja keskellä huonetta oli istuin, jonka käsinojassa oli nappeja. Opas kertoi, että tämä oli peli ja ensimmäinen vapaaehtoinen sai alkaa pelaamaan peliä. Peli oli vähän kummallinen ja jopa jollain tavalla pelottava. Musiikki oli karmiva ja outo. Peli muistutti Selviytyjät-tv-ohjelmaa.

Kun peli loppui, siirryttiin itse kierrokselle. Ensin kokoonnuttiin suuren taideteoksen äärelle ja keskusteltiin tulevasta kierroksesta. Sitten lähdettiin kiertämään museoa. Kun kierros oli valmis, tehtiin yhteenveto läpikäydyistä teoksista.

Museokäynnin jälkeen oppilaat hajaantuivat ja lähtivät kauppakeskuksiin ja kauppoihin. Vapaa-aikaa oli ruhtinaalliset neljä tuntia, jonka jälkeen kokoonnuttiin Helsingin rautatieasemalle klo 17.00. Juna Lappeenrantaan lähti klo 17.19. Lappeenrantaan saavuttiin klo 19.17.

Teksti ja kuvat: Lauri ja Jani, 8. lk

Наша поездка в Москву

Всё началось вечером 25 сентября, когда все три класса собрались в одном помещении, и учителя объяснили нам программу поездки и правила безопасности. Нас распределили по группам, с которыми мы ходили по Москве. Примерно в одиннадцать часов вечера мы сели на поезд и отправились в путь.

Следующее утро началось с экскурсионной поездки по городу, в ходе которой мы побывали рядом с Московским Государственным Университетом (МГУ), на Воробьёвых горах и в торговом центре "Охотный ряд". Позднее мы заселились в гостиницу «Космос», где и провели остаток дня. В гостинице было очень весело.

На следующий день мы побывали в Кремле и сходили в Мавзолей Ленина, чего все ждали. В Кремле мы выполняли различные задания. После экскурсии по Кремлю мы зашли пообедать в ресторан "Годунов". Еда была очень вкусной и всем понравилась. Позднее мы приехали на метро на улицу Старый Арбат. Там было очень уютно, и мы весело провели время. Приятный и весёлый вечер закончился в гостинице. Большинству из нас этот день запомнился как лучший за поездку.

На следующее утро все шли на завтрак с небольшим огорчением, поскольку это был последний день в Москве. За этот день мы успели побывать в Музее Космонавтики и на ВДНХ. ВДНХ в вечернее время был очень красивым, а Музей Космонавтики - очень познавательным. В нём было множество экспонатов и даже настоящих космических модулей.

Вечером мы сели на поезд и отправились в сторону Финляндии. Наше путешествие было незабываемым, и никто не хотел возвращаться домой. Это путешествие мы будем помнить всю жизнь.

Ученики 9 класса, Лаппеенранта

Храм Василия Блаженного

Гостиница «Космос»

Вид из номера гостиницы на 20 этажа

У кремлёвской стены

Moskovan matka oli todella kiva!

9. luokan opintomatka Moskovaan starttasi maanantaina 25. syyskuuta 2017. 

80 yhdeksäsluokkalaista, vanhempaa ja opettajaa tekivät survoutumisen maailmanennätyksen mahtumalla 30 hengen luokkatilaan ja purkautumalla sieltä ulos hengissä. Sen jälkeen he kipusivat linja-autoihin, jotka käänsivät keulansa Vainikkalaa kohti. Liki välittömästi alkoivat joensuulaiset ja lappeenrantalaiset pikkugangstat joraamaan takapenkillä ja matka meni Partymeйkerin merkeissä.

Tullissa nupit kääntyivät pohjoiseen tarkastajien tullessa, mutta ketään ei onneksi saatu kiinni aseiden, alkoholin tai pienten sienten hallussapidosta.

Kaikki pääsivät puhtain paperein junalaiturille ja odottelun jälkeen raiteille kurvasi Tolstoi-juna. Ihmiset kiiruhtivat sisään ja hytteihinsä, minkä jälkeen alkoi kolmas maailmansota punkkapaikoista. 

Loppuillan ajan maisteltiin hytistä löytyneitä herkkuja, mm. hyönteiskarkoitteella höystetyiltä tohveleilta maistuvia blinejä, kuivia kroisantteja ja suklaata (joka maistui ihan hyvältä!), riehuttiin paikat sekaisin ja nukahdettiin aivan liian myöhään. Junamatka meni siis loistavasti!

Tiistaiaamuna heräsimme junassa kahdeksan aikaan ihan hyvin nukkuneina. Joillakin yöunet saattoivat hyvän hyttiseuran ja jännityksen takia jäädä lyhyehköiksi. Juna saapui Moskovaan, Leningradin asemalle, yhdeksän jälkeen. Astuimme ulos junasta intoa täynnä. Olimme vihdoin saapuneet Moskovaan! 

Aseman luona meitä odotti kaksi bussia valmiina viemään meidät kiertoajelulle ihmeelliseen Moskovaan. Ahtauduimme busseihin ja lähdimme kiertoajelulle. Meillä oli oppaana paikallisia opiskelijoita, jotka kertoivat meille paljon tietoa Moskovasta. Hetken aikaa ympäriinsä ajeltuamme pysähdyimme näköalapaikalle Varpusvuorille ihailemaan kauniita maisemia. 

Kiertoajelun jälkeen jalkauduimme vielä keskustaan katselemaan ja tutkimaan paikkoja. Näimme hienoja kirkkoja, suihkulähteitä, patsaita ja tietysti upean Punaisen torin. Kävelyn jälkeen olimme erittäin nälkäisiä, joten suuntasimme Okhotny Ryad -kauppakeskukseen syömään. Kauppakeskuksessa oli monenlaisia ruokapaikkoja, joista suurin osa tarjosi pikaruokaa. Kävimme syömässä Teremokissa, joka tarjoaa venäläistä pikaruokaa. Ruoaksemme valikoitui pelmenejä ja erilaisia blinejä. Ruokailun jälkeen kiertelimme vielä hetken katselemassa kauppoja. 

Kello oli jo paljon, joten lähdimme busseilla kohti hotelli Kosmosta. Hotellin ovella matkatavaramme läpivalaistiin. Kenenkään matkalaukusta ei onneksi löytynyt aseita tai ilotulitteita. Hotellin aulassa oli hirveästi aasialaisia. Matkanjohtajamme Mari Yanchukovich oli jo valmiiksi kirjannut meidät kaikki sisään hotelliin, joten pääsimme suoraan huoneisiimme, jotka olivat 20. kerroksessa. Hotellihuoneet olivat ihan hyviä, vaikka puutteita, esimerkiksi pistorasioista, oli. 

Illalla söimme hotellin buffetissa, jossa ruoka oli ihan hyvää. Valikoima oli ehkä vähän suppea, mutta ainakin marengit olivat hyviä. Kun vatsamme olivat täynnä, suuntasimme takaisin huoneisiimme. Ennen nukkumaanmenoa harjoittelimme hotellin puhelimien käyttöä ja juoksimme kilpaa käytävillä. Puolen yön maissa suurin osa oli jo unten mailla. 

Herättyämme keskiviikkoaamuna suuntasimme metrolla kohti Punaista toria. Siellä kävimme Mausoleumissa katsomassa suuren Neuvostoliiton johtajan, Leninin balsamoitua ruumista. Mausoleumissa piti olla täysin hiljaa eikä saanut kuvata, sillä se on käytännössä hauta. Monet Leninin ruumiin nähneet sanovat, että se näyttää vahanukelta.

Mausoleumin jälkeen lähdimme tutustumaan yhteen Venäjän tärkeimmistä nähtävyyksistä, Kremliin. Kävimme siellä monissa kirkoissa ja teimme aiheeseen  liittyviä tehtäviä. Näimme myös Tsaarikellon ja Tsaaritykin. Lopuksi kokoonnuimme Kremlin pääporteille odottamaan ravintolaan lähtöä.

Lähdimme kävelemään kohti Godunov-ravintolaa, jossa meitä odotti neljän ruokalajin lounas. Ruoka oli hyvää ja täyttävää, vaikka monet ruokailijoista olivatkin liian nirsoja. Sitten meillä oli paljon ostosaikaa Punaisen torin läheisessä kauppakeskuksessa. Osa kävi myös GUM:issa, joka on Moskovan vanhin kauppakeskus. Siellä on todella kallista, mutta itse kauppakeskus on todella esteettinen ja varmasti käymisen arvoinen.

Seuraavana ohjelmassamme oli Moskovan kuuluisin kävelykatu, Arbat. Siellä kävelimme koko kadun läpi tehden samalla tehtäviä. Kadulla oli paljon matkamuistokauppoja ja se on koristeltu kukilla hienosti. Ostimme sieltä matkamuistoja Lappeenrantaan ja jotkut kävivät syömässä. Sitten menimme metrolla takaisin hotellille. 

Torstaina heräsimme kello 8 ja lähdimme aamiaiselle omaan tahtiin. Syötyämme pakkasimme tavarat ja veimme ne hotellin alakertaan. Lähdimme Kosmonauttimuseoon, jossa oli todella kivaa. Sieltä lähdimme yritysvierailulle, 5. ja 6. ryhmä kävivät suomalais-venäläisessä koulussa. Siellä meille kerrottiin että koululla ei ole rahaa. Koulun jälkeen kävimme yhdessä Moskovan pienimmistä ostoskeskuksista (oikeasti todella iso). Siellä meillä oli kolme tuntia ostosaikaa.

Kun oli aika lähteä 5. ja 6. ryhmä päättivät lähteä sieltä bussilla, minkä takia juutuimme ruuhkaan emmekä ehtineet puistoon. Bussimatka oli todella hauska. Saavuimme hotellille, olimme siellä jonkin aikaa ja lähdimme bussilla juna-asemalle. Juna-asemalla istuimme lattialla kaksi tuntia ja odotimme junaa. Kun pääsimme junaan omiin hytteihin, jotkut (Aksia) kävivät nukkumaan. Loput muuttuivat lepakoiksi. Moskovan matka oli todella kiva.

Kielipäivä kirjastossa

Lappeenrannan seudun kieltenopettajat ry järjesti yhdessä Lappeenrannan pääkirjaston kanssa kielipäivän lähialueen eskareille ja 1.–2. luokan oppilaille Euroopan kielipäivänä tiistaina 26. syyskuuta. Päivän tavoitteena oli tutustuttaa lapsia uusiin kieliin ja kulttuureihin sekä muistuttaa kulttuurisen monimuotoisuuden kunnioittamisen tärkeydestä. Yhdessä tekemällä haluttiin myös tukea lasten kulttuurien välistä oppimista. Kielethän rakentavat siltoja ihmisten välille, yhdistävät toisiinsa maita ja kulttuureja sekä edistävät keskinäistä ymmärrystä.

Kirjastossa vietetty kielipäivä koostui työpajoista, joita pienet koululaiset kiersivät ryhmissä. Pajoissa harjoiteltiin tervehtimään ja kiittämään eri kielillä. Lisäksi lapset pääsivät arvuuttelemaan, mistä maista eri ruoat ovat kotoisin, ja tunnistamaan, miltä tuttujen satukirjojen kannet näyttävät eri kielillä.

Kahdeksasluokkalaiset toimivat eskari-ja ekaluokkalaisryhmien oppaina pisteeltä pisteelle. Näin päivää kuvailevat oppaina toimineet Anni, Karoliina ja Viivi:

Tiistaina olimme kirjastossa opettajien avustajina. Kiersimme ryhmissä erilaisia kielipisteitä. Pisteissä oli kielten harjoittelua leikkimielisellä tavalla, joka kiinnosti lapsia. Meidän mielestämme päivä oli mukavaa vaihtelua normaaliin koulupäivään sekä meille että lapsille. 

Vierailumme kirjastossa kesti puoli yhdeksästä yhteentoista. Kiersimme pisteet ensin yhden kerran ja pienen tauon jälkeen toisen kerran eri lasten kanssa. Päivän aikana opimme eri kielten perussanoja. 

Olemme sitä mieltä, että tällaisia päiviä voisi olla enemmänkin, sillä ne auttavat lapsia kiinnostumaan eri kielistä ja sitä kautta opiskelemaan kieliä intohimon kanssa.