Näytetään tekstit, joissa on tunniste peruskoulu. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste peruskoulu. Näytä kaikki tekstit
perjantai 14. syyskuuta 2018
Liikkari on luotettava
Мы расскажем вам, что спортивные инструктора делают у нас в школе.
Спортивные инструктора планируют свои игры очень долго. Они проводят разные игры как с младшими, так и со старшими школьниками. Они проводят свои игры во время перемен и также во время уроков.
Инструктора организуют турниры по разным видам спорта, например, по футболу.
Если спортивные инструктора проводят турнир по футболу, то им надо заранее подготовить инвентарь.
Все, что происходит во время игры, на ответственности инструкторов.
Этот проект, в котором ученики принимают активное участие, длится уже более 2 лет.
Kerromme teille, minkälaista on olla liikkari ja mitä he tekevät.
Liikkarit suunnittelevat paljon asioita etukäteen. He pitävät erilaisia aktiviteettejä alakoululaisille ja yläkoululaisille. Liikkarit liikuttavat lapsia välitunneilla sekä tunneilla. He pitävät erilaisia leikkejä ja pelejä sekä erilaisia turnauksia, esimerkiksi jalkapalloturnauksia. Jos liikkarit esimerkiksi pitävät jalkapalloturnauksen, niin heidän pitää mennä varaamaan jalkapallokenttä ajoissa, merkitä pelikentän rajat ja tottakai hankkia pelivälineet.
Liikkarit ovat yleensä vastuussa kaikesta, mitä aktiviteetin aikana tapahtuu. Jos olet liikkari, niin sinun pitää olla luotettava.
Liikkareita on ollut noin kaksi vuotta ja oppilaat ovat ottaneet asian hyvin vastaan ja olleet aktiivisia.
Teksti ja kuvat: yläkoulun valinnaisryhmä
torstai 6. syyskuuta 2018
Хочешь улучшить свои школьные навыки? – Haluatko parantaa opiskelutekniikkaasi?
Хочешь улучшить свои школьные навыки? Прочитай наш список и попробуй применить наши советы для учёбы.
1. Не оставляй подготовку к тестам на последний вечер, так что начинай готовиться заранее.
2. Позаботься о тишине!
3. Твоему мозгу во время работы нужно много кислорода. Не забывай гулять!
4. Обратись за помощью к родителям, учителям или друзьям. Лучше спросить, чем не знать.
5. Заведи себе специально тетрадь и выписывай туда все недавно заученные формулы по математике и физике.
6. Слушай внимательно на уроках.
7. Не учись голодным или злым. Это мешает концентрироваться.
8. Сделай себе расписание.
9. Хвали себя за старательность.
10. Физкультура важна, особенно после многих часов сидения. Это помогает концентрироваться.
Haluatko parantaa opiskelutekniikkaasi? Tutustu alla olevaan listaan ja ota tavat käyttöön opiskeluusi.
1. Älä jätä kokeisiin harjoittelua viimeiseen iltaan, aloita opiskelu ja kertaus ajoissa.
2. Karsi häiriötekijät.
3. Pidä motivaatiota yllä.
4. Pyydä tarvittaessa apua vanhemmilta, opettajilta tai kavereiltasi. On parempi kysyä kuin tyhmänä pysyä.
5. Tee omia muistisääntöjä.
6. Kuuntele oppitunnilla tarkkaan.
7. Älä opiskele nälkäisenä tai vihaisena. Tämä häiritsee motivaatiota.
8. Laadi aikataulut.
9. Palkitse itsesi rankasta lukemisesta.
10. Liikunta on tärkeää, varsinkin jos istutaan monta tuntia päivässä. Se parantaa aivotoimintaa.
11. Nuku tarpeeksi ja hyvin. Mene ajoissa nukkumaan.
12. Käytä oppimisvälineitä, kuten Quizlet.
13. Aseta tavoitteita.
Entä haluatko parantaa koulutyöskentelyäsi? Näillä vinkeillä pääset pitkälle. 👍
1. Kirjoita muistiinpanot vihkoon, näin parannat käsialaasi ja tieto jää paremmin päähän.
2. Älä käytä puhelinta tunnilla.
3. Kuuntele opettajaa ajatuksen kanssa, ole aktiivinen.
4. Käytä värejä vihkossa parempaa jäsennystä varten.
5. Lue tunnilla käsiteltävä kappale ennen oppituntia.
6. Satsaa muistiinpanoihin.
Erään tutkimuksen mukaan kaneli tekee hyvää muistille ja tehostaa oppimista. Sitä ei tule kuitenkaan syödä säännöllisesti, koska siinä on myrkyllistä kumariinia. Kannattaa siis syödä korvapuusteja ennen koetta. 😄
Teksti: yläkoulun valinnaisryhmä
torstai 23. elokuuta 2018
Koulurauha julistettiin
Keskiviikkona 22. elokuuta Mannerheimin Lastensuojeluliitto julisti kansallisen koulurauhan. Koulurauhan tehtävä on rakentaa psyykkisesti, sosiaalisesti ja fyysisesti turvallinen kouluvuosi. Koulurauha edistää koulun yhteishenkeä ja hyvää ilmapiiriä. Sen tavoitteena on, ettei ketään kiusattaisi eikä kukaan jäisi yksin vaan tuntisi itsensä osaksi kouluyhteisöä ja hyväksytyksi jäseneksi.
Koulurauha on julistettu vuosittain vuodesta 1990 lähtien. Suomessa kehitetty Koulurauha-malli on ainutlaatuinen ja sitä on levitetty myös muihin Euroopan maihin. Koulurauha-työtä ohjaa valtakunnallinen ohjausryhmä, jossa on edustaja kaikista ohjelmaa toteuttavista organisaatioista.
Lähde: Mannerheimin Lastensuojeluliitto
sunnuntai 29. huhtikuuta 2018
Pietarin nähtävyydet
Rakensin Osman kanssa pienoismallin Amiraliteetistä. Muutkin 4.-luokkalaiset tekivät jostakin Pietarissa sijaitsevasta rakennuksesta pienoismallin. Amiraliteettiin tarvitsimme maitopurkkeja, vessapaperirullia, teippiä, liimaa, sakset ja värikyniä. Työ eteni nopeasti. Emme tehneet ihan suunnitelman mukaan, mutta ainakin minä olen tyytyväinen lopputulokseen. Työskentely sujui hyvin eikä lähes mikään mennyt pieleen.
Kuuno Liminka, 4. luokka
Me teimme projektin Pietarin nähtävyyksistä. Tein parini kanssa Venäläisestä museosta työn. Valitsimme työn aiheen, koska se näytti helpolta, mutta ei ollut. Työhön käytimme seitsemää maitopurkkia ja A3-paperia, johon piirsimme työn julkisivun. Työn aloitimme tekemällä suunnitelman. Sitten me teimme seitsemästä maitopurkista rakennuksen muodon. Lopuksi teimme julkisivun ja kuvasimme työn. Projektin tekeminen oli kivaa mutta työlästä ja vähän vaikeaa.
Nella Voutilainen ja Sanni Mäkiranta, 4. luokka
tiistai 27. maaliskuuta 2018
Koulumme talviolympialaiset
Perjantaina toinen maaliskuuta juuri ennen hiihtolomaa koulussamme järjestettiin olympialaiset. Päivän alussa kokoonnuttiin koulun pihalle ja jakaannuttiin kymmeneen eri maahan. Jokainen sai olla koulukumminsa kanssa samassa maassa. Mailla oli iso omat lippukyltit. Maita olivat esimerkiksi Ruotsi, Norja, Japani ja Ranska. Suomea ja Venäjää ei kuitenkaan ollut mukana. Nämä kymmenen maata jaettiin viiteen ryhmään ja ryhmät kiersivät kaikki pisteet. Pisteissä ryhmän maat kisasivat toisiaan vastaan.
Ihan päivän aluksi Mervi-ope kertoi meille olympialaisten historiasta. Olympiatulen kantoi Jutta Surakka. Tuli kannettiin lumikasan päälle olympialaisten ajaksi. Sitten kilpailut alkoivat. Lajeina olivat curling, pulkanveto, Kahootin pelaaminen, pallon heitto koriin, hyppynarulla hyppiminen, maiden lajitteleminen oikeisiin maanosiin ja ihmispyramidit. Curling ja pulkanveto olivat ulkopisteitä. Muut kolme pistettä olivat sisällä. Olympialaisten lopuksi sammutettiin olympiatuli.
Omia kokemuksia:
Aivi: "Minulla on kaksi esikouluikäistä kummioppilasta. He pelasivat kanssani Norjassa. Kilpailimme Slovakiaa vastaan. Voitimme kaikissa lajeissa paitsi pyramideissa, koska emme ehtineet käydä siellä."
Taika: "Minullakin on kaksi kummioppilasta esikoulusta. Kilpailin heidän kanssaan USA:ssa. Pelasimme Ranskaa vastaan. Mielestäni oli tyhmää, kun meille ei kerrottu, voitimmeko Ranskan vai emme."
Otto: "Minulla on kummilapsi Rasmus eskarista. Kuuluimme Saksan joukkueeseen. Kuljimme yhdessä ja autoin häntä mm. laskemalla hänen hyppynaryhypyt. Kisasimme Kiinaa vastaan. Voitimme aika monessa lajissa. Se oli kivaa. Kaiken kaikkiaan päivä oli mukava alku lomalle."
Tomi: "Minulla on kummitettavana Roope eskarista. Vedin häntä pulkassa ja autoin muutenkin eri pisteillä. Minusta heittocurling oli hauskinta. Me kuuluimme Japanin joukkueeseen. Onnistunut päivä kaikin puolin. Oltiin sisällä ja ulkona."
Tekijät: Aivi ja Taika viidenneltä luokalta + Raija-ope
sunnuntai 25. helmikuuta 2018
Terveysmessuilta harraste- ja ravintovinkkejä
Koulussamme vietettiin 20.1.2018 avoimien ovien päivää. 4. ja 8. luokan oppilaat huoltajineen olivat järjestäneet Liikunta- ja terveysmessut. Koulun alasalissa esittäytyivät eri lajien harrastajat: Imatran Ketterän jääkiekkoilijat, Saimaan muodostelmaluistelijat, Einolan tallin ratsastajat, Imatran voimistelijat, Imatran liikuntaseuralaiset, laskettelijat, partiolaiset, Rubik-harrastajat, karatekat ja judoilijat.
Terveysmessuosastoilla tutustuttiin terveelliseen ruokavalioon ja saatiin maistiaisia. Muilla pisteillä muistutettiin unen, rentoutumisen ja harrastusten tärkeydestä. Jaakkiman opiston opiskelijat olivat järjestäneet liikuntaan ja terveyteen liittyviä QR-kooditehtäviä eri puolille koulua.
4. luokan koulureportterit (Eino, Juuso ja Tuuli) haastattelivat messuilla kävijöitä. Tässä heidän yhteenvetonsa:
Haastattelimme yhdeksää messuilla kävijää, jotka olivat eri-ikäisiä. Tekemiemme haastattelujen perusteella kävijät viihtyivät hyvin. Kiinnostavia olivat esim. terveellinen ruokavalio, laskettelu ja Rubikin kuutiot. Mukavimpia pisteitä olivat karate, jääkiekko, laskettelu, voimistelu ja partio.
Suurin osan haastatelluista tuli tutustumaan messuihin, koska heidän lapsensa opiskelee Itä-Suomen koulussa.
Melkein kaikki oppivat jotain uutta messuilla. Suurin osa ei harrastanut samoja lajeja, joita koululla esiteltiin. Haastatelluista yksi harrasti laskettelua ja jääkiekkoa, toinen taas karatea ja yksi myös liikuntaa.
Koulureportterien kommentit lopuksi:
*haastattelu oli jännittävää, mutta kivaa
*mukavaa, että ihmiset suhtautuivat haastatteluihin myönteisesti ja vastasivat kysymyksiin reippaasti
Kiitos kaikille haastatteluumme osallistuneille!
torstai 1. helmikuuta 2018
Petteri Orpon vierailu 9. luokassa
Maanantaina 8. tammikuuta saimme tietää, että valtiovarainministeri Petteri Orpo tulee vierailulle kouluumme keskiviikkona 10. tammikuuta. Olimme kaikki innoissamme, koska onhan se aina hienoa, kun juuri meidän koulullemme tulee korkea-arvoisia vieraita. Mietimme etukäteen kysymyksiä. Valitsimme myös henkilöt, jotka pääsisivät kysymään kysymykset ministeriltä.
Ministerin vierailua edeltävän tunnin aikana tunnelma luokassa oli todella jännittynyt. Jännitys kohosi entisestään, kun näimme, että pihalla käveli turvamies. Lopputunnin ajan teimme tehtäviä, vaikka ajatuksissamme pyöri tehtävien sijaan se, milloin ministeri oikein tulee.
Oppituntimme loppui. Ministerin piti tulla heti silloin, mutta hän tuli pari minuuttia myöhässä, mikä tuntui meistä pitkältä ajalta. Vihdoin näimme oven viereisestä ikkunasta, että Petteri Orpo tulee. Kun hän astui sisään, istuimme hiljaa jännittyneinä paikoillamme. Tunnelma rentoutui, kun ministeri tervehti meitä tuttavallisesti sanomalla "Moi".
Petteri Orpo esitteli itsensä, minkä jälkeen hän vastasi kysymyksiimme. Meillä oli yhteensä kuusi aika erilaista kysymystä. Ne käsittelivät lukemista, opiskelua ja Suomen taloustilannetta. Petteri Orpon vastaukset olivat hyviä, muuta niistä kuitenkin huomasi, että hän on poliitikko. Ne olivat selkeitä, laajoja ja niistä oppi uusia asioita. Opin muun muassa sen, että Petteri Orpo on optimistinen Suomen talouden suhteen ja hänen lempikirjansa on Taru sormusten herrasta. Petteri Orpo sanoi myös, että elämässä kannattaa aina uskoa hyvään.
Minusta oli hienoa tavata valtiovarainministeri, koska onhan se kiva tietää, kuka päättää Suomen raha-asioista. Hän vaikutti oikein mukavalta ja asialliselta mieheltä. Meidän luotamme Petteri Orpo jatkoi matkaansa Immolaan Rajavartiolaitoksen vieraaksi.
Teksti: Aksia Söderlund
Kuvat: Maksim Rugojev
keskiviikko 24. tammikuuta 2018
Joensuun yksikön avoimet ovet lauantaina 20.1.2018
Kaikilla oppilailla oli lauantaina koulua kello 9–13. Meillä kolmosilla ensimmäinen oppitunti oli liikuntaa. Liikunnassa oli luistelua. Seuraava oppituntimme oli kuvista, jossa piirsimme punatulkkuja. Sitten oli ruokailu. Ruokana oli lihapihvejä. Vietimme välitunteja sisällä ja ulkona. Sitten meillä oli musiikin tunti, jossa lauloimme, tanssimme ja soitimme. Viimeinen oppituntimme oli venäjää. Esitimme sadun Pullapoika eli venäjäksi Колобок. Vanhemmat tykkäsivät. Satu oli hauska.
Välitunneilla sai käydä vanhempainyhdistyksen kahviosta ostamassa herkkuja. Oppilaskunta järjesti salissa temppuradan.
Teksti ja kuvat: Heidi ja Anri, 3lk
tiistai 2. tammikuuta 2018
Leo Tolstoi: Anna Karenina
Anna Karenina on Leo Tolstoin kirjoittama tarina 1870-luvun Moskovasta ja Pietarista. Kirja kertoo elävästi pietarilaisen virkamiehen vaimosta, Anna Kareninasta, joka sattuman kautta tutustuu kreivi Vronskiin ja rakastuu tähän palavasti. Teos kuvaa laajasti kaupunkien seurapiirejä ja tasapainoilua niiden ja kulissien takaisen elämän välillä.
Teoksen päähenkilö on Anna Karenina. Hän on luonteeltaan hyvin ystävällinen ja älykäs. Iloisen ja asiallisen luonteensa vuoksi hän on seurapiireissä hyvin pidetty henkilö. Sisimmässään Anna Karenina on kuitenkin epävarma ja ajoittain tyytymätön elämäänsä. Ulkonäöltään hän on kaunis. Hän on normaalivartaloinen, tummahiuksinen ja hänellä on selkeät kasvonpiirteet. Anna Karenina on naimisissa, mutta rakastunut toiseen mieheen. Elämässään hän tavoittelee onnea suuren rakkautensa kanssa yrittäen silti säilyttää asemansa Pietarin seurapiireissä. Tarinan edetessä ja asioiden mutkistuessa hänestä kuitenkin paljastuu synkkä ja hauras puoli, joka vaikuttaa hänen elämäänsä peruuttamattomalla tavalla.
Anna Kareninan tapahtumapaikkoja ovat Pietari ja Moskova, joissa sijaitsee kirjan henkilöiden asuntoja ja huviloita. Henkilöiden kodit edustavat ylimystön tyyliä ja ovat melko prameita ja nykypäivään verrattuna museomaisia. Kirjassa kerrotaan myös työväenluokan asumisesta, mutta huomattavasti vähemmän. Työväenluokka asuu tietysti ylimystöä vaatimattomammin ja kompaktimmin. Maaseutua kuvataan kauniiksi, avaraksi ja harvaanasutuksi. Kaupunkia kuvataan aika vähän, koska kuvaus keskittyy lähinnä juuri asumiseen. Pietarin ja Moskovan tunnettuja paikkoja tai nähtävyyksiä tekstissä ei näy.
Venäläisyys näkyy teoksessa selkeästi. Tapakulttuuriin liittyy selkeästi teitittely. Yhdestä henkilöstä voidaan puhua useilla eri nimillä riippuen siitä, kuka puhuu. Henkilöstä saatetaan käyttää pelkkää etunimeä, lempinimeä, etunimeä ja isännimeä tai etunimeä ja sukunimeä, joten koko ajan täytyy olla todella tarkkana siitä, kenestä puhutaan. En ole aikaisemmin lukenut venäläistä kirjallisuutta, enkä siksi tunne sen kielellisiä tai kerronnallisia piirteitä. Sen kuitenkin huomasin, että teoksessa suosittiin pitkiä virkerakenteita ja yksi virke saattoi olla jopa yhden kappaleen pituinen
Kirjassa näkyy selkeänä teemana onnen tavoittelu ja toisaalta myös onnen hauraus. Anna Karenina tavoittelee onnea rakkautensa kanssa ja auttaa myös muita löytämään sen. Toisaalta teos kuvaa osuvasti sitä, kuinka pienet asiat voivat saada asiat täysin toiselle tolalle, eivätkä välttämättä aina hyvään suuntaan.
Anna Karenina oli tavallaan kiinnostava, mutta myös melko raskas luettava. Virkkeet olivat välillä todella pitkiä ja tämän vuoksi lauseen pääasia meinasi välillä joutua hukkaan. Miljöötä ja esimerkiksi henkilöiden vaatteita kuvailtiin erittäin yksityiskohtaisesti, välillä mielestäni aivan liian pitkästi. Toisaalta kuvaukset olivat taidokkaasti toteutettuja ja saivat lukijan ajattelemaan tapahtumapaikkoja ja sen ajan elämää. Välillä tuntui, että tapahtumat eivät edenneet kirjassa ollenkaan ja jotain tiettyä ja melkoisen vähäpätöistä tapahtumaa kuvattiin monta monituista sivua. Tämä teki ainakin itselleni lukemisen välillä melkoisen puuduttavaksi. Loppuratkaisu oli mielestäni hiukan tylsä ja ennalta arvattava. Pidin kuitenkin siitä, että silloin kun jotain tapahtui, tapahtumasta kerrottiin tarkasti eikä mikään jäänyt epäselväksi. Myös kirjan kieli oli kiinnostavaa. En kuitenkaan suosittele teosta sellaiselle, joka ei normaalisti lue paljon juuri sen pituuden (910 sivua) ja melko yksityiskohtaisen kerronnan vuoksi.
Teksti: Emma
Imatran yhdeksäsluokkalaiset ovat syksyn aikana tutustuneet venäläiseen kirjallisuuteen. Osa luki klassikoita ja osa uudempaa kirjallisuutta.
Teoksen päähenkilö on Anna Karenina. Hän on luonteeltaan hyvin ystävällinen ja älykäs. Iloisen ja asiallisen luonteensa vuoksi hän on seurapiireissä hyvin pidetty henkilö. Sisimmässään Anna Karenina on kuitenkin epävarma ja ajoittain tyytymätön elämäänsä. Ulkonäöltään hän on kaunis. Hän on normaalivartaloinen, tummahiuksinen ja hänellä on selkeät kasvonpiirteet. Anna Karenina on naimisissa, mutta rakastunut toiseen mieheen. Elämässään hän tavoittelee onnea suuren rakkautensa kanssa yrittäen silti säilyttää asemansa Pietarin seurapiireissä. Tarinan edetessä ja asioiden mutkistuessa hänestä kuitenkin paljastuu synkkä ja hauras puoli, joka vaikuttaa hänen elämäänsä peruuttamattomalla tavalla.
Anna Kareninan tapahtumapaikkoja ovat Pietari ja Moskova, joissa sijaitsee kirjan henkilöiden asuntoja ja huviloita. Henkilöiden kodit edustavat ylimystön tyyliä ja ovat melko prameita ja nykypäivään verrattuna museomaisia. Kirjassa kerrotaan myös työväenluokan asumisesta, mutta huomattavasti vähemmän. Työväenluokka asuu tietysti ylimystöä vaatimattomammin ja kompaktimmin. Maaseutua kuvataan kauniiksi, avaraksi ja harvaanasutuksi. Kaupunkia kuvataan aika vähän, koska kuvaus keskittyy lähinnä juuri asumiseen. Pietarin ja Moskovan tunnettuja paikkoja tai nähtävyyksiä tekstissä ei näy.
Venäläisyys näkyy teoksessa selkeästi. Tapakulttuuriin liittyy selkeästi teitittely. Yhdestä henkilöstä voidaan puhua useilla eri nimillä riippuen siitä, kuka puhuu. Henkilöstä saatetaan käyttää pelkkää etunimeä, lempinimeä, etunimeä ja isännimeä tai etunimeä ja sukunimeä, joten koko ajan täytyy olla todella tarkkana siitä, kenestä puhutaan. En ole aikaisemmin lukenut venäläistä kirjallisuutta, enkä siksi tunne sen kielellisiä tai kerronnallisia piirteitä. Sen kuitenkin huomasin, että teoksessa suosittiin pitkiä virkerakenteita ja yksi virke saattoi olla jopa yhden kappaleen pituinen
Kirjassa näkyy selkeänä teemana onnen tavoittelu ja toisaalta myös onnen hauraus. Anna Karenina tavoittelee onnea rakkautensa kanssa ja auttaa myös muita löytämään sen. Toisaalta teos kuvaa osuvasti sitä, kuinka pienet asiat voivat saada asiat täysin toiselle tolalle, eivätkä välttämättä aina hyvään suuntaan.
Anna Karenina oli tavallaan kiinnostava, mutta myös melko raskas luettava. Virkkeet olivat välillä todella pitkiä ja tämän vuoksi lauseen pääasia meinasi välillä joutua hukkaan. Miljöötä ja esimerkiksi henkilöiden vaatteita kuvailtiin erittäin yksityiskohtaisesti, välillä mielestäni aivan liian pitkästi. Toisaalta kuvaukset olivat taidokkaasti toteutettuja ja saivat lukijan ajattelemaan tapahtumapaikkoja ja sen ajan elämää. Välillä tuntui, että tapahtumat eivät edenneet kirjassa ollenkaan ja jotain tiettyä ja melkoisen vähäpätöistä tapahtumaa kuvattiin monta monituista sivua. Tämä teki ainakin itselleni lukemisen välillä melkoisen puuduttavaksi. Loppuratkaisu oli mielestäni hiukan tylsä ja ennalta arvattava. Pidin kuitenkin siitä, että silloin kun jotain tapahtui, tapahtumasta kerrottiin tarkasti eikä mikään jäänyt epäselväksi. Myös kirjan kieli oli kiinnostavaa. En kuitenkaan suosittele teosta sellaiselle, joka ei normaalisti lue paljon juuri sen pituuden (910 sivua) ja melko yksityiskohtaisen kerronnan vuoksi.
Teksti: Emma
Imatran yhdeksäsluokkalaiset ovat syksyn aikana tutustuneet venäläiseen kirjallisuuteen. Osa luki klassikoita ja osa uudempaa kirjallisuutta.
Uusia lukukokemuksia itänaapurista
Piru ja muita kertomuksia -novellikokoelman kaikkien novellien tapahtumat sijoittuvat Tarusa-nimisen kaupungin ympäristöön. Tarusaa ei kuitenkaan suuremmin kuvailla teoksessa, mutta kirjaa lukiessa siitä selvisi hieman tietoa. Tarusa on hyvin pieni kaupunki Moskovan lähellä, joka sijaitsee Tarusa-joen varrella. Tarusassa on muutamia suurempia kartanoita, sekä normaaleja venäläisiä taloja, joissa asustaa lapsiperheitä. Novelleissa mainittiin myös muutamaan otteeseen Venäjän pääkaupunki Moskova. Tämä johtuu osittain siitä, että Tarusa sijaitsee Moskovan lähellä.
Teoksen kirjoittaja Marina Tsvetajeva on itse kirjan päähenkilö. Hänen ikä vaihtelee teoksen aikana, sillä kokoelman novellit sijoittuvat suurelle aikavälille. Marina on kiinnostunut paljon ympärillä tapahtuvista asioista. Hän on silti myös rauhallinen ja hyväkäytöksinen. Marinalla on todella läheiset suhteet hänen perheeseensä, ja etenkin hänen siskoonsa.
Äidin-satu novellissa Marinan ja hänen siskonsa äiti kertoo opettavaisen sadun. Äidin idea kertoa satu lähti siitä, kun hänen tyttärensä halusivat tietää kumpaa hän rakastaa enemmän. Äidin tavoite novellissa on sadun välityksellä opettaa kahdelle tyttärelleen, että hän rakastaa heitä molempia yhtä paljon.
Äidin-satu novellissa päällimmäisenä teemana on lähimmäisen rakkaus. Teoksen teema tulee monta kertaa ilmi, kun äiti kertoo satua tyttärilleen. Selkeimmin teema tulee esille, kun äiti on tilanteessa, jossa hänen pitäisi luopua toisesta tyttärestään, mutta hän uhraisi mieluummin oman henkensä.
Lukemassani kirjassa tuli heti ensimmäisillä sivuilla vastaan venäläisiä piirteitä. Esimerkiksi kirjailija kertoo tekstissään heti perheestään ja käyttää siskostaan nimeä Asja. Asja on siis on lempinimi Annalle. Kertoja Marina käyttää itsestään myös tekstin aikana nimitystä Musja. Tekstissä myös huomaa, kuinka tärkeä uskonto on hänelle. Tämä asia viittaa siis venäläisyyteen, sillä Venäjällä uskonto on enemmän mukana arkipäiväisessä elämässä verrattuna Suomeen.
Jälkikäteen teoksesta jäi mieleeni hieman sekava olo. Teoksen ensimmäiset novellit olivat helpommin ymmärrettävissä kuin jälkimmäiset novellit. Jälkimmäisissä novelleissa oli pitkiä virkkeitä, joka oli yksi syy, miksi tekstiä oli vaikea ymmärtää. Tosin en ole aiemmin lukenut hirveästi novelleja, joten en voi kritisoida tai vertailla teosta muihin novellikokoelmiin.
Teksti: Nuutti
Imatran yhdeksäsluokkalaiset ovat syksyn aikana tutustuneet venäläiseen kirjallisuuteen. Osa luki klassikoita ja osa uudempaa kirjallisuutta.
Teoksen kirjoittaja Marina Tsvetajeva on itse kirjan päähenkilö. Hänen ikä vaihtelee teoksen aikana, sillä kokoelman novellit sijoittuvat suurelle aikavälille. Marina on kiinnostunut paljon ympärillä tapahtuvista asioista. Hän on silti myös rauhallinen ja hyväkäytöksinen. Marinalla on todella läheiset suhteet hänen perheeseensä, ja etenkin hänen siskoonsa.
Äidin-satu novellissa Marinan ja hänen siskonsa äiti kertoo opettavaisen sadun. Äidin idea kertoa satu lähti siitä, kun hänen tyttärensä halusivat tietää kumpaa hän rakastaa enemmän. Äidin tavoite novellissa on sadun välityksellä opettaa kahdelle tyttärelleen, että hän rakastaa heitä molempia yhtä paljon.
Äidin-satu novellissa päällimmäisenä teemana on lähimmäisen rakkaus. Teoksen teema tulee monta kertaa ilmi, kun äiti kertoo satua tyttärilleen. Selkeimmin teema tulee esille, kun äiti on tilanteessa, jossa hänen pitäisi luopua toisesta tyttärestään, mutta hän uhraisi mieluummin oman henkensä.
Lukemassani kirjassa tuli heti ensimmäisillä sivuilla vastaan venäläisiä piirteitä. Esimerkiksi kirjailija kertoo tekstissään heti perheestään ja käyttää siskostaan nimeä Asja. Asja on siis on lempinimi Annalle. Kertoja Marina käyttää itsestään myös tekstin aikana nimitystä Musja. Tekstissä myös huomaa, kuinka tärkeä uskonto on hänelle. Tämä asia viittaa siis venäläisyyteen, sillä Venäjällä uskonto on enemmän mukana arkipäiväisessä elämässä verrattuna Suomeen.
Jälkikäteen teoksesta jäi mieleeni hieman sekava olo. Teoksen ensimmäiset novellit olivat helpommin ymmärrettävissä kuin jälkimmäiset novellit. Jälkimmäisissä novelleissa oli pitkiä virkkeitä, joka oli yksi syy, miksi tekstiä oli vaikea ymmärtää. Tosin en ole aiemmin lukenut hirveästi novelleja, joten en voi kritisoida tai vertailla teosta muihin novellikokoelmiin.
Teksti: Nuutti
Imatran yhdeksäsluokkalaiset ovat syksyn aikana tutustuneet venäläiseen kirjallisuuteen. Osa luki klassikoita ja osa uudempaa kirjallisuutta.
Sergei Gluhovski: Metro 2033
Metro 2033 on ydinsodan jälkeiseen Moskovaan sijoittuva scifi-kirja. Vaikka kirja onkin venäläisen kirjailijan kirjoittama, venäläisyys näkyy kirjassa vain lähinnä ihmisten nimien ja kirjassa mainittujen paikkojen myötä.
Kirjan tapahtumat sijoittuvat Moskovaan, lähinnä sen metroon, koska ydinsota on tehnyt maanpinnasta ihmiselle asuinkelvottoman. Metrokaan ei ole järin hyvässä kunnossa. Tunnelit ovat osittain romahtaneita ja homeisia. Asemilla, joissa ihmiset asuvat, on likaista ja valaistus on huono. Toki on myös asemia, jotka ovat hyväkuntoisia, kunnostettuja ja valaistuja, mutta niitä on huomattavasti vähemmän. Metro ei ole myöskään turvallinen paikka. Sairaudet ja säteilyn synnyttämät mutantit vainoavat useita asemia.
Teoksen päähenkilö on vähän yli 20 vuotta vanha Artjom, jonka vanhemmat kuolivat hänen ollessaan pieni. Artjom on utelias ja haluaa auttaa muita. Joskus häntä ärsyttääkin, kun häntä pidetään liian nuorena ja kokemattomana, eikä hänen siksi anneta osallistua kaikkiin operaatioihin. Artjom asuu VDNH-asemalla, joka on lähiaikoina joutunut useiden mutanttien hyökkäysten kohteeksi. Artjom saa tehtäväkseen viedä salaperäinen viestin Polikseen, metron loisteliaimpaan asemaliittoon, jossa voitaisiin mahdollisesti auttaa VDNH:n ja samalla koko metron tilannetta. Kuten arvata saattaa, matka ei suju ongelmitta, vaan Artjom kokee matkallaan useita vaaroja ja pääsee perille useiden mutkien kautta.
Kirja käsittelee ihmiskunnan selviytymistä maan alla, paikassa, jonne se on omien tekojensa seurauksena pakotettu menemään. Ihmisestä, joka on pitkään hallinnut maailmaa ja alistanut muut lajit tahtoonsa, on tullut pelkkä tunnelirotta, joka joutuu taistelemaan selviytymisensä puolesta.
Teoksen aihe on hyvä ja sen idea on nerokas. Toteutus sen sijaan ei ole mielestäni yhtä hyvä. Kirja on kyllä tapahtumarikas ja jännitystä ei puutu, mutta jotain se jää vielä kaipaamaan. Ehkäpä se johtuu siitä, että kirjan lukemisen aikana ainakaan itselleni ei tullut sellaista tunnetta, että on pakko saada tietää, mitä seuraavaksi tapahtuu. Myöskin kirjan lukeminen oli aika katkonaista ja vaivalloista, koska siinä mainittiin paljon metroasemia, joiden sijainti piti sitten aina tarkistaa kirjan ohessa olevasta metrokartasta. Ehkäpä Moskovassa asuvalle kirjan lukeminen olisi helpompaa, kun tietäisi paikkoja jo etukäteen. Kirjalle on julkaistu myös jatko-osa, Metro 2034, mutta sen verran vakuuttava tämä kirja ei ollut, että haluaisin lukea sille jatkoa.
Teksti: Maija
Imatran yhdeksäsluokkalaiset ovat syksyn aikana tutustuneet venäläiseen kirjallisuuteen. Osa luki klassikoita ja osa uudempaa kirjallisuutta.
Kirjan tapahtumat sijoittuvat Moskovaan, lähinnä sen metroon, koska ydinsota on tehnyt maanpinnasta ihmiselle asuinkelvottoman. Metrokaan ei ole järin hyvässä kunnossa. Tunnelit ovat osittain romahtaneita ja homeisia. Asemilla, joissa ihmiset asuvat, on likaista ja valaistus on huono. Toki on myös asemia, jotka ovat hyväkuntoisia, kunnostettuja ja valaistuja, mutta niitä on huomattavasti vähemmän. Metro ei ole myöskään turvallinen paikka. Sairaudet ja säteilyn synnyttämät mutantit vainoavat useita asemia.
Teoksen päähenkilö on vähän yli 20 vuotta vanha Artjom, jonka vanhemmat kuolivat hänen ollessaan pieni. Artjom on utelias ja haluaa auttaa muita. Joskus häntä ärsyttääkin, kun häntä pidetään liian nuorena ja kokemattomana, eikä hänen siksi anneta osallistua kaikkiin operaatioihin. Artjom asuu VDNH-asemalla, joka on lähiaikoina joutunut useiden mutanttien hyökkäysten kohteeksi. Artjom saa tehtäväkseen viedä salaperäinen viestin Polikseen, metron loisteliaimpaan asemaliittoon, jossa voitaisiin mahdollisesti auttaa VDNH:n ja samalla koko metron tilannetta. Kuten arvata saattaa, matka ei suju ongelmitta, vaan Artjom kokee matkallaan useita vaaroja ja pääsee perille useiden mutkien kautta.
Kirja käsittelee ihmiskunnan selviytymistä maan alla, paikassa, jonne se on omien tekojensa seurauksena pakotettu menemään. Ihmisestä, joka on pitkään hallinnut maailmaa ja alistanut muut lajit tahtoonsa, on tullut pelkkä tunnelirotta, joka joutuu taistelemaan selviytymisensä puolesta.
Teoksen aihe on hyvä ja sen idea on nerokas. Toteutus sen sijaan ei ole mielestäni yhtä hyvä. Kirja on kyllä tapahtumarikas ja jännitystä ei puutu, mutta jotain se jää vielä kaipaamaan. Ehkäpä se johtuu siitä, että kirjan lukemisen aikana ainakaan itselleni ei tullut sellaista tunnetta, että on pakko saada tietää, mitä seuraavaksi tapahtuu. Myöskin kirjan lukeminen oli aika katkonaista ja vaivalloista, koska siinä mainittiin paljon metroasemia, joiden sijainti piti sitten aina tarkistaa kirjan ohessa olevasta metrokartasta. Ehkäpä Moskovassa asuvalle kirjan lukeminen olisi helpompaa, kun tietäisi paikkoja jo etukäteen. Kirjalle on julkaistu myös jatko-osa, Metro 2034, mutta sen verran vakuuttava tämä kirja ei ollut, että haluaisin lukea sille jatkoa.
Teksti: Maija
Imatran yhdeksäsluokkalaiset ovat syksyn aikana tutustuneet venäläiseen kirjallisuuteen. Osa luki klassikoita ja osa uudempaa kirjallisuutta.
torstai 21. joulukuuta 2017
Lasten ajatuksia joulusta ja joululomasta
Eskareiden ja 1. luokkalaisten joulu on tehty mummolareissuista, kotona oleilusta, pipareista, tähtitortuista, joulukuusen koristelusta, lahjoista ja hyvästä ruuasta. Joulun salaisuudet jännittävät. Lahjoja on mukavaa paketoida, antaa ja saada. Jouluna on kivaa leikkiä uusilla leluilla. Joulussa on aina oma tunnelmansa, viettipä sen missä vain. Osa viettää joulua ja lomaa oman perheen kanssa kotona ja osa matkustaa muualle.
Lapset kertovat, että joululomalla ajetaan moottorikelkalla, käydään saunassa ja pilkillä, leikitään puumajassa tai käydään vaikka kylpylässä. Joku saattaa viettää joulua uimarannalla. Joululomalla on ihanaa myös ulkoilla. Voi rakentaa lumiukkoja, hiihtää, luistella ja käydä mäenlaskussa -ehkä hypätä pulkalla isosta hyppyristäkin. Loma-aamuina on myös mukavaa ottaa ihan rennosti ja nukkua pitkät makeat aamu-unet.
Iloista joulua ja leppoisaa lomaa kaikille!
tiistai 19. joulukuuta 2017
Yökävelyä ja kummitustarinoita
Me Itä-Suomen koulun Joensuun yksikön seiskaluokkalaiset olimme yökoulussa 12.–13.10.2017 klo 17.30–9.00. Yökoulumme oli Lykynlammen retkeilymajalla Joensuussa. Yökoulu alkoi klo 17.30 Lykynlammelta ja päättyi myös sinne. Aloitimme yökoulun tekemällä lenkin Lykynlammen lammen ympäri pururataa pitkin. Lenkin jälkeen viimeisetkin myöhässä olleet saapuivat paikalle.
Kun kaikki olivat paikalla ja tavarat vietynä sisälle, lähdimme kävelemään Unicef -kävelyä. Kävelimme noin puolitoista tuntia. Kävelymme loppupuolella rehtorimme Mari tuli käymään Lykynlammella Vilma-nimisen hevosen kanssa. Halukkaat paikalla olleet saivat ratsastaa Vilmalla pienen lenkin. Kun Mari ja Vilma olivat lähteneet, ja viimeisetkin kävelyä tehneet olivat tulleet takaisin, aloimme pelaamaan ulkopelejä. Pelasimme ensimmäisenä lähtölaskentaa. Pelasimme peliä noin kuusi kierrosta tai enemmän. Kun peli oli pelattu, vaihdoimme peliin nimeltä pyykkipoikapeli. Pelasimme peliä noin kolme kierrosta, kunnes lähdimme sisälle.
Sisällä söimme eväitä, paistoimme takan ääressä makkaraa ja lämmitimme vaahtokarkkeja.
Pian luokanvalvojamme Jehki ehdotti, että lähtisimme siinä välissä yökävelylle. Meistä kaikki muut lähtivät yökävelylle, paitsi kolme meistä. Kun yökävelyllä olleet palasivat, jatkoimme syömistä ja juttelimme samalla. Kello oli pian jo vaille yksitoista, joten päätimme laittaa pedit valmiiksi.
Petien laiton jälkeen aloimme pelaamaan Mafioso-nimistä peliä. Pelasimme kaikki yhdessä kolme kierrosta, kunnes jotkut meistä jättäytyivät pois, kun eivät enää jaksaneet. Pelasimme Mafiosoa noin klo 23.45 asti, jonka jälkeen osa söi ja joi vielä jotain. Kun kaikki olivat taas koolla, aloimme kertomaan kauhu- ja jännitystarinoita. Kun tarinat oli kerrottu, kello oli jo vaille kaksi yöllä. Kaikki kävivät noin puoli kolmen aikaan nukkumaan.
Aamulla herätys oli klo 7.00. Kaikki heräilivät ja kun olimme heränneet, Jehki oli keittänyt meille kaurapuuroa ja ne söivät, kenelle puuro maistui. Muut söivät omia eväitään.
Kun kaikki olivat syöneet, aloimme korjaamaan petejä pois ja laittamaan tavaroita kasaan. Kun pedit ja tavarat oli laitettu kasaan ja pois tieltä, lakaisimme lattian ja veimme lattialla olleet pölyt ja muut muruset rikkalapiolla ulos. Kun siivous oli hoidettu, kello oli jo varttia vaille yhdeksän. Lähdimme ulos ja otimme majamme edessä koko luokan yhteisen kuvan niin kuin teimme aiemmin nelosluokalla, kun olimme yökoulussa samassa paikassa. Kun kuva oli otettu, ensimmäisiä tultiin hakemaan. Ensimmäiset lähtivät ja osa jäi vielä Jehkin kanssa odottamaan kyytejä. Kun kaikki olivat lähteneet, Jehki tarkisti vielä paikat ja lähti itsekin.
Kiitos yökoulun, luokkahenkemme vahvistui ja saimme mukavan kokemuksen yhtenä luokkana ja kaikilla meillä oli mukavaa ja hauskaa yhdessä. Uskon, että kokemus jäi meille kaikille muistoksi!
Elvi Kovanen, 7. lk
keskiviikko 13. joulukuuta 2017
Kuudesluokkalaiset Yrityskylässä
Yrityskylä on 6. luokalla oleville suunnattu oleva roolipeli, jossa on erilaisia työpaikkoja, esimerkiksi pankki. Yrityskylästä jäi todella kiva fiilis ja opin paremmin puhumaan muille ihmisille ja tekemään ryhmätöitä paremmin ja opin palvelemaan ja opin maksamaan laskuja, myöntämään lainaa ja antamaan pankkikortteja. Minä toimin Yrityskylässä palveluneuvojana Oma Säästöpankissa.
Yrityskylässä oli kivaa!
Yrityskylässä toimin Oma Säästöpankin palvelupäällikönä. Tehtäviäni kuului laskujen maksaminen ja lainan myöntäminen. Mielestäni päivä oli todella kiinnostava ja hauska, ja sain aivan toisen käsityksen työnteosta!
Olin Oma Säästöpankin toimitusjohtaja. Minun piti asioida muissa yrityksissä, myöntää lainoja ja pankkikortteja muille yrityksille ja henkilöille, pitää tiimipalavereita sekä osallistua johtajien kokoukseen. Työvuorojen lisäksi minulla oli kaksi vapaavuoroa. Vapaavuoroilla minä kävin Kaukaan Kondiittoreissa syömässä lounasta sekä Lidlissä. Tässä työssä tarvitsin paineensietokykyä ja iloista mieltä. Opin tässä työssä asiakaspalvelua ja toimimaan nopeasti paineen alla. Yrityskylässä oli hauskaa ja siitä päivästä jäi minulle hyvä mieli.
Olin töissä Yrityskylässä kahvilayrittäjänä. Minun lisäkseni oli myös kahvilavastaava ja kolme kahvilatyöntekijää. Yrityskylä oli hieno kokemus tulevaisuuteen nähden, siellä opeteltiin maksamaan laskuja, sietämään kiirettä ja tekemään erilaisia sopimuksia muiden yritysten kanssa. Kahvilatyössä oli haastavinta saada tuottoa. Vaikka asiakkaita kävikin hirveästi, niin tuottoa ei silti tullut johtuen alhaisista hinnoista. Yrityksemme tuotteiden hintoihin ja niiden kokonaissummiin nähden laskut olivat järjettömiä. Yrittäjän tärkeimpiä tehtäviä on kuitenkin kahvilatyössä hoitaa maksuja ja pitää kahvila pystyssä. Kyllä vaikeuksien jälkeen löytyy jotain hyvääkin: asiakaspalvelu, saa palvella asiakkaita ja auttaa heitä. Oli myös hienoa tutustua aikuisten elämään vähän tarkemmin ja oppia mitä työnteko on oikeasti. Tärkeintä oli kuitenkin yhteistyö ja hyvä mieli päivän aikana.
Toimin Yrityskylässä kahvilavastaavana. Minun täytyi toimittaa tilauksia ja käydä maksamassa laskuja pankissa. Mielestäni siellä oli kaikista kivointa se, kun piti käydä muissa liikkeissä tekemässä erilaisia sopimuksia sekä asiakkaiden palveleminen, johon kuului ostoksien tekeminen ja laskuttaminen.
Yrityskylässä toimin Etelä-Saimaalla valokuvaajana. Minun lisäksi Etelä-Saimaalla oli töissä toimitusjohtaja ja kaksi toimittajaa. Yrityskylässä kaikissa yrityksissä oli omat iPadit, joilla pystyi hoitamaan yrityksen asioita. Sivustolla pystyimme myös jokainen katsomaan omat tehtävämme, joista tiesimme, mitä meidän kuuluisi tehdä. Valokuvaajana minun täytyi esimerkiksi ottaa valokuvia muista yrityksistä heidän tilaamaansa mainosta varten. Kuvien ottamisen ja lehteen lisäämisen lisäksi sain käydä kampaajalla ja työterveydessä. Työvuorojen lisäksi oli kaksi vapaavuoroa, jolloin sai muun muassa käydä hakemassa lounaan yhtä lounasseteliä vastaan sekä käydä vaikkapa Lidlissä. Minusta Yrityskylä-päivä oli mahtava ja upea kokemus! Minusta oli hauskaa kokeilla, miltä työnteko tuntuu. Oli myös mukavaa, että meillä oli hyvä ryhmä, jolta sujui yhteistyö. Oli aivan mahtava päivä!
Olin Etelä-Saimaalla päätoimittajana. Meillä työskenteli kaksi kirjoittajaa ja yksi valokuvaaja. Siellä hoidin aikataulut kohdalleen. Meillä oli kolme työvuoroa ja kaksi vapaavuoroa. Opin maksamaan laskuja ja toimimaan myös kiireen tullessa. Meillä oli paljon tehtävää ja onneksi kaikki tehtävät saatiin tehtyä. Siellä oli todella kivaa!
Мне очень понравился вчерашний день. Я понял, что работать очень ответственно и тяжело, но в то же время весело и интересно. Я научился быстро принимать решения и действовать слаженно. Мне очень понравилось, и я благодарен предоставленную мне возможность почувствовать себя взрослым."
Мне понравилось как мы провели время в Yrityskylä. У нас было очень много, но интересных заданий. Например: мне позвонили из Гонконга для назначения встречи. А в самом начале рабочего дня каждая глава предприятия (в том числе и я)) представляли свою компанию. У каждого сотрудника есть два перерыва, но иногда не до этого))) Нужно оплатить счета, составить договор с электроэнергией, разработать новый проект, но это ещё малая часть моих заданий. У каждого свои задания, с определенным сроком их выполнения. Я работала в компании The Switch и это бесценный опыт работы "во взрослом мире".
Yrityskylässä toimin UPM:llä tehdaspäällikönä. Minun piti ostaa ja myydä tavaroita, lähettää laskuja, esittää asiakaslehti UPM:stä ja auttaa tutkijaa ja markkinointi- ja viestintäpäällikköä. Yrityskylässä opin myymään, maksamaan laskut ja tekemään töitä ryhmässä. Yrityskylässä oli kivaa.
Toimin Yrityskylässä UPM:llä markkinointi- ja viestintäpäällikkönä. Minun työtehtäviin kuului paperin ja biodieselin myynti. Minun lisäksi UPM:llä oli liiketoiminnanjohtaja, tehdaspäällikkö ja tutkija. Tehtäviä riitti oikein mainiosti ja ei riittänyt työvuoroilla vapaa-aikaa. Me katsoimme meidän tehtävät tableteilta, jotka olivat yrityksen omia. Yrityskylä-päivä oli todella hauska, haluaisin mennä uudestaan!
Teksti ja kuvat: kuudennen luokan oppilaat
Yrityskylässä toimin Oma Säästöpankin palvelupäällikönä. Tehtäviäni kuului laskujen maksaminen ja lainan myöntäminen. Mielestäni päivä oli todella kiinnostava ja hauska, ja sain aivan toisen käsityksen työnteosta!
Olin Oma Säästöpankin toimitusjohtaja. Minun piti asioida muissa yrityksissä, myöntää lainoja ja pankkikortteja muille yrityksille ja henkilöille, pitää tiimipalavereita sekä osallistua johtajien kokoukseen. Työvuorojen lisäksi minulla oli kaksi vapaavuoroa. Vapaavuoroilla minä kävin Kaukaan Kondiittoreissa syömässä lounasta sekä Lidlissä. Tässä työssä tarvitsin paineensietokykyä ja iloista mieltä. Opin tässä työssä asiakaspalvelua ja toimimaan nopeasti paineen alla. Yrityskylässä oli hauskaa ja siitä päivästä jäi minulle hyvä mieli.
Olin töissä Yrityskylässä kahvilayrittäjänä. Minun lisäkseni oli myös kahvilavastaava ja kolme kahvilatyöntekijää. Yrityskylä oli hieno kokemus tulevaisuuteen nähden, siellä opeteltiin maksamaan laskuja, sietämään kiirettä ja tekemään erilaisia sopimuksia muiden yritysten kanssa. Kahvilatyössä oli haastavinta saada tuottoa. Vaikka asiakkaita kävikin hirveästi, niin tuottoa ei silti tullut johtuen alhaisista hinnoista. Yrityksemme tuotteiden hintoihin ja niiden kokonaissummiin nähden laskut olivat järjettömiä. Yrittäjän tärkeimpiä tehtäviä on kuitenkin kahvilatyössä hoitaa maksuja ja pitää kahvila pystyssä. Kyllä vaikeuksien jälkeen löytyy jotain hyvääkin: asiakaspalvelu, saa palvella asiakkaita ja auttaa heitä. Oli myös hienoa tutustua aikuisten elämään vähän tarkemmin ja oppia mitä työnteko on oikeasti. Tärkeintä oli kuitenkin yhteistyö ja hyvä mieli päivän aikana.
Toimin Yrityskylässä kahvilavastaavana. Minun täytyi toimittaa tilauksia ja käydä maksamassa laskuja pankissa. Mielestäni siellä oli kaikista kivointa se, kun piti käydä muissa liikkeissä tekemässä erilaisia sopimuksia sekä asiakkaiden palveleminen, johon kuului ostoksien tekeminen ja laskuttaminen.
Yrityskylässä toimin Etelä-Saimaalla valokuvaajana. Minun lisäksi Etelä-Saimaalla oli töissä toimitusjohtaja ja kaksi toimittajaa. Yrityskylässä kaikissa yrityksissä oli omat iPadit, joilla pystyi hoitamaan yrityksen asioita. Sivustolla pystyimme myös jokainen katsomaan omat tehtävämme, joista tiesimme, mitä meidän kuuluisi tehdä. Valokuvaajana minun täytyi esimerkiksi ottaa valokuvia muista yrityksistä heidän tilaamaansa mainosta varten. Kuvien ottamisen ja lehteen lisäämisen lisäksi sain käydä kampaajalla ja työterveydessä. Työvuorojen lisäksi oli kaksi vapaavuoroa, jolloin sai muun muassa käydä hakemassa lounaan yhtä lounasseteliä vastaan sekä käydä vaikkapa Lidlissä. Minusta Yrityskylä-päivä oli mahtava ja upea kokemus! Minusta oli hauskaa kokeilla, miltä työnteko tuntuu. Oli myös mukavaa, että meillä oli hyvä ryhmä, jolta sujui yhteistyö. Oli aivan mahtava päivä!
Olin Etelä-Saimaalla päätoimittajana. Meillä työskenteli kaksi kirjoittajaa ja yksi valokuvaaja. Siellä hoidin aikataulut kohdalleen. Meillä oli kolme työvuoroa ja kaksi vapaavuoroa. Opin maksamaan laskuja ja toimimaan myös kiireen tullessa. Meillä oli paljon tehtävää ja onneksi kaikki tehtävät saatiin tehtyä. Siellä oli todella kivaa!
Мне очень понравился вчерашний день. Я понял, что работать очень ответственно и тяжело, но в то же время весело и интересно. Я научился быстро принимать решения и действовать слаженно. Мне очень понравилось, и я благодарен предоставленную мне возможность почувствовать себя взрослым."
Мне понравилось как мы провели время в Yrityskylä. У нас было очень много, но интересных заданий. Например: мне позвонили из Гонконга для назначения встречи. А в самом начале рабочего дня каждая глава предприятия (в том числе и я)) представляли свою компанию. У каждого сотрудника есть два перерыва, но иногда не до этого))) Нужно оплатить счета, составить договор с электроэнергией, разработать новый проект, но это ещё малая часть моих заданий. У каждого свои задания, с определенным сроком их выполнения. Я работала в компании The Switch и это бесценный опыт работы "во взрослом мире".
Yrityskylässä toimin UPM:llä tehdaspäällikönä. Minun piti ostaa ja myydä tavaroita, lähettää laskuja, esittää asiakaslehti UPM:stä ja auttaa tutkijaa ja markkinointi- ja viestintäpäällikköä. Yrityskylässä opin myymään, maksamaan laskut ja tekemään töitä ryhmässä. Yrityskylässä oli kivaa.
Toimin Yrityskylässä UPM:llä markkinointi- ja viestintäpäällikkönä. Minun työtehtäviin kuului paperin ja biodieselin myynti. Minun lisäksi UPM:llä oli liiketoiminnanjohtaja, tehdaspäällikkö ja tutkija. Tehtäviä riitti oikein mainiosti ja ei riittänyt työvuoroilla vapaa-aikaa. Me katsoimme meidän tehtävät tableteilta, jotka olivat yrityksen omia. Yrityskylä-päivä oli todella hauska, haluaisin mennä uudestaan!
Teksti ja kuvat: kuudennen luokan oppilaat
sunnuntai 10. joulukuuta 2017
Kahdeksasluokkalaiset metsämessuilla
Lähdimme matkaamaan Helsinkiin metsämessuille bussilla perjantaiaamuna. Matkan puolivälissä pysähdyimme Kuninkaantien ABC:lle nauttimaan buffetaamiaista. Aamiaisen jälkeen matka jatkui Helsinkiä kohti. Saavuimme Helsingin Messukeskukseen puoli kymmeneltä. Pistimme bussiin parkkiin ja suuntasimme sisälle Messukeskukseen.
Messukeskus oli suuri ja täynnä ihmisiä. Meille jaettiin liput ja kävelimme porteista läpi. Tämän jälkeen saimme kävellä vapaasti neljä tuntia. Messukeskuksessa oli metsämessujen lisäksi myös Elma-eläinmessut. Saimme vierailla Elma- messuilla, kun tehtävät oli tehty.
Meille oli annettu tehtäväpaperit, joista oli suoritettava ainakin vähintään viisi tehtävää. Tehtävissä oli muun muuassa kysyttävä alan asiantuntijoilta kysymyksiä ja käytävä joillakin pisteillä.
Metsämessuilla oli kaikenlaista nähtävää: puunhakkuusimulaattori, ampumasimulaattori, Kahoot ja paljon erilaisia kojuja. Kojuissa myytiin käsityötavaraa, ruokaa ja esiteltiin kaikenlaista mielenkiintoista. Joillakin kojuilla annettiin myös tarroja. Laitoimme opettajamme selkään kaksi hevostarraa hänen luvallaan.
Messuilla opimme paljon uutta, kuten kaatamaan puita nykyaikaisella tavalla ja kasvattamaan taimia. Tutustuimme myös virtuaalinen todellisuus -teknologiaan.
Paluumatkalla kuuntelimme bluetooth-kaiuttimilla musiikkia. Pysähdyimme Pukaron Paroniin käymään vessassa ja kaupassa. Palasimme Lappeenrantaan pimeässä.
Teksti ja kuvat: 8. luokan pojat
Messukeskus oli suuri ja täynnä ihmisiä. Meille jaettiin liput ja kävelimme porteista läpi. Tämän jälkeen saimme kävellä vapaasti neljä tuntia. Messukeskuksessa oli metsämessujen lisäksi myös Elma-eläinmessut. Saimme vierailla Elma- messuilla, kun tehtävät oli tehty.
Meille oli annettu tehtäväpaperit, joista oli suoritettava ainakin vähintään viisi tehtävää. Tehtävissä oli muun muuassa kysyttävä alan asiantuntijoilta kysymyksiä ja käytävä joillakin pisteillä.
Metsämessuilla oli kaikenlaista nähtävää: puunhakkuusimulaattori, ampumasimulaattori, Kahoot ja paljon erilaisia kojuja. Kojuissa myytiin käsityötavaraa, ruokaa ja esiteltiin kaikenlaista mielenkiintoista. Joillakin kojuilla annettiin myös tarroja. Laitoimme opettajamme selkään kaksi hevostarraa hänen luvallaan.
Messuilla opimme paljon uutta, kuten kaatamaan puita nykyaikaisella tavalla ja kasvattamaan taimia. Tutustuimme myös virtuaalinen todellisuus -teknologiaan.
Paluumatkalla kuuntelimme bluetooth-kaiuttimilla musiikkia. Pysähdyimme Pukaron Paroniin käymään vessassa ja kaupassa. Palasimme Lappeenrantaan pimeässä.
Teksti ja kuvat: 8. luokan pojat
torstai 7. joulukuuta 2017
Ihmisiä on erilaisia, se on fakta. Kaikki koko luokasta eivät voi oppia samalla tavalla, istumalla puupenkillä tai kirjoittamalla muistiinpanoja. Meistä on harmillista, että oppilailta kielletään esimerkiksi musiikin kuuntelu, lattialla makaaminen tai vaikka muistiinpanojen piirtäminen. Joitakin musiikin kuuntelu voi auttaa keskittymään, ja joitakin mukavassa asennossa opiskeleminen auttaa parantamaan työn laatua. Joissain tapauksissa ajatus voi esimerkiksi harhautua siihen, kuinka epämukava penkkisi on, etkä pysty välttämättä keskittymään tärkeään opiskeluun.
Miksi haluaisit kieltää tämän? Tietenkään opettajat eivät voi tietää, mikä auttaa kutakin oppilasta. Oppilaan pitäisi itse tietää, miten oppii parhaiten, ja ajatella omaa parastaan. Sen ei pitäisi mennä niin, että peruskoulun aikana et voi opiskella niin, miten tuntuu parhaimmalta. Kukaan ei kuitenkaan ole aikuiselämässä pakottamassa sinua opiskelemaan tai tekemään yhtään mitään, ja sen takia itsenäinen työskentely pitäisi oppia jo aikaisemmin.
Hyötyjä hyvästä ja mukavasta opiskelutavasta/-tekniikasta on paljon. Jos opiskelu sujuu, arvosanat nousevat. Jos keskityt parhaimpasi mukaisesti, sisäistät asian paremmin ja saatat tajuta hankaliakin asioita. Hyötyjä hyvästä ja tarmokkaasta opiskelusta on tottakai paljon, ja ne ovat itsesäänselvyyksiä.
Mielestämme opettajien pitäisi lukea tämä teksti ja luottaa enemmän oppilaisiinsa.
Teksti: Anni ja Karoliina, 8. lk
keskiviikko 15. marraskuuta 2017
Taidetestaajat konsertissa
Kävimme 8.-luokan kanssa keskiviikkona 25.10. Joensuun kaupunginorkesterin konsertissa Rakkautta kesäyössä. Konsertti on osa valtakunnallista Taidetestaajat-hanketta, jossa kahdeksasluokkalaiset pääsevät kokemaan eri kultturielämyksiä.
Saavuimme Carelia-salille kahdentoista aikoihin, paikalla meitä odottivat limonadi- ja keksitarjoilut. Otimme limonadit ja menimme istuskelemaan alakerran penkeille ja odottelimme konsertin alkamista. Ennen konsertin alkua osa orkesterista tuli soittamaan aulaan.
Pienen musiikkinäytteen jälkeen suuntasimme yläkertaan kohti istumapaikkoja. Kun tulimme saliin sisälle, salissa oli jo paljon muita oppilaita, ja melu oli päätä huimaava. Kävelimme portaita salin alaosaan ja istahdimme kahteen riviin.
Odottelimme paikoillamme noin viisitoista minuuttia, kunnes esitys alkoi. Ensimmäiseksi he näyttivät meille lyhyen videon, jossa esitykseen valmistautumista näytettiin. Tämän jälkeen orkesteri saapui lavalle aplodien saattelemana. Melkein heti orkesterin saapumisen jälkeen kapellimestari saapui lavalle valtavien aplodien saattelemana. Kapellimestarin tulon jälkeen hän esitteli orkesterin soittimet. Soittimien esittelyn jälkeen orkesterin soittimia alettiin virittämään. Orkesterin viritysäänen antoi oboe. Sen jälkeen soittajat olivat valmiita ja kapellimestarin käskystä musiikki alkoi soida. Konsertissa soitettiin kaunista musiikkia, joka sisälsi tarinan. Musiikin loputtua orkesteri ja kapellimestari saivat valtavat aplodit.
Meidän mielestämme konsertti oli hyvin avartava kokemus musiikin maailmaan.
Tehnyt: Aamu, Sanni ja Neea
7.10.2017 lauantai viikkoa ennen syysloman alkua...
Meidän koulumme yrittäjyyskurssi oli koulussamme järjestänyt ohjelmaa yläkoululaisille opettajien avustuksella. Neljässä luokassa oli neljä eri opettajien järjestämää pajaa, joissa kuului käydä ja saada merkintä opettajalta siitä, että on käynyt kyseisen pajan läpi. Pajat olivat seuraavat: robottipaja, karaokepaja, venäjän kielen paja sekä biologian paja Elämää maljakossa.
Päivä alkoi vähän tylsästi, jos ei ollut rahaa mukana. Liikuntasalissa oli paljon kaikkea: pomppu- linna, leivonnaisten myynti, arpakojut sekä kasvomaalausta. Lisäksi ulos oli tuotu kaverikoiria, joita sai silittää. Jonkun ajan päästä oli ruokailu, ruokana oli hernekeittoa ja lettuja. Tämän jälkeen piti käydä pajoissa yksin, pareittain tai joukossa.
Päivän päätteeksi oli vuorossa nuorten yrittäjien esitykset omasta elämästään ja yrittäjyydestä. Yrittäjien esitykset olivat mielenkiintoisia kuunnella. Ja lopuksi oli jännittävä koripallopeli yrittäjien ja meidän koulun yläkoululaisten pelaajien välillä. Meidän pojat ja yksi tyttö voittivat!
Pajat olivat mielenkiintoisia, meillä oli hauskaa ja opittiin jotain uutta. Oli tosi hauska koripallopeli ja kaikille jäi hyviä muistoja päivästä. Toisaalta yrittäjyyskurssilaiset eivät päässeet käymään kaikissa pajoissa ja heidän päivänsä jäi yksinkertaisemmaksi (koska heillä oli päivän järjestyksen hommia), mutta jos ajatellaan, että he lähtevät joskus kerätyillä rahoilla esim. Lontooseen, on se ansaittu! Tämän kaltaisia toimintapäiviä on kiva olla, mutta jos se sattuu viikonlopulle, eivät varmasti siitä kaikki tykkää. Kiitokset yrittäjyyskurssilaisille, rehtorillemme Marille (hän myös vetää kyseistä kurssia), kaikille opettajille ja kaikille muille päivään osallistuneille!
Tekijät: Alina, Katriina ja Ksenia 8lk.
tiistai 7. marraskuuta 2017
Наша поездка в Москву
Всё началось вечером 25 сентября, когда все три класса собрались в одном помещении, и учителя объяснили нам программу поездки и правила безопасности. Нас распределили по группам, с которыми мы ходили по Москве. Примерно в одиннадцать часов вечера мы сели на поезд и отправились в путь.
Следующее утро началось с экскурсионной поездки по городу, в ходе которой мы побывали рядом с Московским Государственным Университетом (МГУ), на Воробьёвых горах и в торговом центре "Охотный ряд". Позднее мы заселились в гостиницу «Космос», где и провели остаток дня. В гостинице было очень весело.
На следующий день мы побывали в Кремле и сходили в Мавзолей Ленина, чего все ждали. В Кремле мы выполняли различные задания. После экскурсии по Кремлю мы зашли пообедать в ресторан "Годунов". Еда была очень вкусной и всем понравилась. Позднее мы приехали на метро на улицу Старый Арбат. Там было очень уютно, и мы весело провели время. Приятный и весёлый вечер закончился в гостинице. Большинству из нас этот день запомнился как лучший за поездку.
На следующее утро все шли на завтрак с небольшим огорчением, поскольку это был последний день в Москве. За этот день мы успели побывать в Музее Космонавтики и на ВДНХ. ВДНХ в вечернее время был очень красивым, а Музей Космонавтики - очень познавательным. В нём было множество экспонатов и даже настоящих космических модулей.
Вечером мы сели на поезд и отправились в сторону Финляндии. Наше путешествие было незабываемым, и никто не хотел возвращаться домой. Это путешествие мы будем помнить всю жизнь.
Ученики 9 класса, Лаппеенранта
Следующее утро началось с экскурсионной поездки по городу, в ходе которой мы побывали рядом с Московским Государственным Университетом (МГУ), на Воробьёвых горах и в торговом центре "Охотный ряд". Позднее мы заселились в гостиницу «Космос», где и провели остаток дня. В гостинице было очень весело.
На следующий день мы побывали в Кремле и сходили в Мавзолей Ленина, чего все ждали. В Кремле мы выполняли различные задания. После экскурсии по Кремлю мы зашли пообедать в ресторан "Годунов". Еда была очень вкусной и всем понравилась. Позднее мы приехали на метро на улицу Старый Арбат. Там было очень уютно, и мы весело провели время. Приятный и весёлый вечер закончился в гостинице. Большинству из нас этот день запомнился как лучший за поездку.
На следующее утро все шли на завтрак с небольшим огорчением, поскольку это был последний день в Москве. За этот день мы успели побывать в Музее Космонавтики и на ВДНХ. ВДНХ в вечернее время был очень красивым, а Музей Космонавтики - очень познавательным. В нём было множество экспонатов и даже настоящих космических модулей.
Вечером мы сели на поезд и отправились в сторону Финляндии. Наше путешествие было незабываемым, и никто не хотел возвращаться домой. Это путешествие мы будем помнить всю жизнь.
Ученики 9 класса, Лаппеенранта
| Храм Василия Блаженного |
| Гостиница «Космос» |
| Вид из номера гостиницы на 20 этажа |
| У кремлёвской стены |
torstai 19. lokakuuta 2017
Moskovan matka oli todella kiva!
9. luokan opintomatka Moskovaan starttasi maanantaina 25. syyskuuta 2017.
80 yhdeksäsluokkalaista, vanhempaa ja opettajaa tekivät survoutumisen maailmanennätyksen mahtumalla 30 hengen luokkatilaan ja purkautumalla sieltä ulos hengissä. Sen jälkeen he kipusivat linja-autoihin, jotka käänsivät keulansa Vainikkalaa kohti. Liki välittömästi alkoivat joensuulaiset ja lappeenrantalaiset pikkugangstat joraamaan takapenkillä ja matka meni Partymeйkerin merkeissä.
Tullissa nupit kääntyivät pohjoiseen tarkastajien tullessa, mutta ketään ei onneksi saatu kiinni aseiden, alkoholin tai pienten sienten hallussapidosta.
Kaikki pääsivät puhtain paperein junalaiturille ja odottelun jälkeen raiteille kurvasi Tolstoi-juna. Ihmiset kiiruhtivat sisään ja hytteihinsä, minkä jälkeen alkoi kolmas maailmansota punkkapaikoista.
Loppuillan ajan maisteltiin hytistä löytyneitä herkkuja, mm. hyönteiskarkoitteella höystetyiltä tohveleilta maistuvia blinejä, kuivia kroisantteja ja suklaata (joka maistui ihan hyvältä!), riehuttiin paikat sekaisin ja nukahdettiin aivan liian myöhään. Junamatka meni siis loistavasti!
Tiistaiaamuna heräsimme junassa kahdeksan aikaan ihan hyvin nukkuneina. Joillakin yöunet saattoivat hyvän hyttiseuran ja jännityksen takia jäädä lyhyehköiksi. Juna saapui Moskovaan, Leningradin asemalle, yhdeksän jälkeen. Astuimme ulos junasta intoa täynnä. Olimme vihdoin saapuneet Moskovaan!
Aseman luona meitä odotti kaksi bussia valmiina viemään meidät kiertoajelulle ihmeelliseen Moskovaan. Ahtauduimme busseihin ja lähdimme kiertoajelulle. Meillä oli oppaana paikallisia opiskelijoita, jotka kertoivat meille paljon tietoa Moskovasta. Hetken aikaa ympäriinsä ajeltuamme pysähdyimme näköalapaikalle Varpusvuorille ihailemaan kauniita maisemia.
Kiertoajelun jälkeen jalkauduimme vielä keskustaan katselemaan ja tutkimaan paikkoja. Näimme hienoja kirkkoja, suihkulähteitä, patsaita ja tietysti upean Punaisen torin. Kävelyn jälkeen olimme erittäin nälkäisiä, joten suuntasimme Okhotny Ryad -kauppakeskukseen syömään. Kauppakeskuksessa oli monenlaisia ruokapaikkoja, joista suurin osa tarjosi pikaruokaa. Kävimme syömässä Teremokissa, joka tarjoaa venäläistä pikaruokaa. Ruoaksemme valikoitui pelmenejä ja erilaisia blinejä. Ruokailun jälkeen kiertelimme vielä hetken katselemassa kauppoja.
Kello oli jo paljon, joten lähdimme busseilla kohti hotelli Kosmosta. Hotellin ovella matkatavaramme läpivalaistiin. Kenenkään matkalaukusta ei onneksi löytynyt aseita tai ilotulitteita. Hotellin aulassa oli hirveästi aasialaisia. Matkanjohtajamme Mari Yanchukovich oli jo valmiiksi kirjannut meidät kaikki sisään hotelliin, joten pääsimme suoraan huoneisiimme, jotka olivat 20. kerroksessa. Hotellihuoneet olivat ihan hyviä, vaikka puutteita, esimerkiksi pistorasioista, oli.
Illalla söimme hotellin buffetissa, jossa ruoka oli ihan hyvää. Valikoima oli ehkä vähän suppea, mutta ainakin marengit olivat hyviä. Kun vatsamme olivat täynnä, suuntasimme takaisin huoneisiimme. Ennen nukkumaanmenoa harjoittelimme hotellin puhelimien käyttöä ja juoksimme kilpaa käytävillä. Puolen yön maissa suurin osa oli jo unten mailla.
Herättyämme keskiviikkoaamuna suuntasimme metrolla kohti Punaista toria. Siellä kävimme Mausoleumissa katsomassa suuren Neuvostoliiton johtajan, Leninin balsamoitua ruumista. Mausoleumissa piti olla täysin hiljaa eikä saanut kuvata, sillä se on käytännössä hauta. Monet Leninin ruumiin nähneet sanovat, että se näyttää vahanukelta.
Mausoleumin jälkeen lähdimme tutustumaan yhteen Venäjän tärkeimmistä nähtävyyksistä, Kremliin. Kävimme siellä monissa kirkoissa ja teimme aiheeseen liittyviä tehtäviä. Näimme myös Tsaarikellon ja Tsaaritykin. Lopuksi kokoonnuimme Kremlin pääporteille odottamaan ravintolaan lähtöä.
Lähdimme kävelemään kohti Godunov-ravintolaa, jossa meitä odotti neljän ruokalajin lounas. Ruoka oli hyvää ja täyttävää, vaikka monet ruokailijoista olivatkin liian nirsoja. Sitten meillä oli paljon ostosaikaa Punaisen torin läheisessä kauppakeskuksessa. Osa kävi myös GUM:issa, joka on Moskovan vanhin kauppakeskus. Siellä on todella kallista, mutta itse kauppakeskus on todella esteettinen ja varmasti käymisen arvoinen.
Seuraavana ohjelmassamme oli Moskovan kuuluisin kävelykatu, Arbat. Siellä kävelimme koko kadun läpi tehden samalla tehtäviä. Kadulla oli paljon matkamuistokauppoja ja se on koristeltu kukilla hienosti. Ostimme sieltä matkamuistoja Lappeenrantaan ja jotkut kävivät syömässä. Sitten menimme metrolla takaisin hotellille.
Torstaina heräsimme kello 8 ja lähdimme aamiaiselle omaan tahtiin. Syötyämme pakkasimme tavarat ja veimme ne hotellin alakertaan. Lähdimme Kosmonauttimuseoon, jossa oli todella kivaa. Sieltä lähdimme yritysvierailulle, 5. ja 6. ryhmä kävivät suomalais-venäläisessä koulussa. Siellä meille kerrottiin että koululla ei ole rahaa. Koulun jälkeen kävimme yhdessä Moskovan pienimmistä ostoskeskuksista (oikeasti todella iso). Siellä meillä oli kolme tuntia ostosaikaa.
Kun oli aika lähteä 5. ja 6. ryhmä päättivät lähteä sieltä bussilla, minkä takia juutuimme ruuhkaan emmekä ehtineet puistoon. Bussimatka oli todella hauska. Saavuimme hotellille, olimme siellä jonkin aikaa ja lähdimme bussilla juna-asemalle. Juna-asemalla istuimme lattialla kaksi tuntia ja odotimme junaa. Kun pääsimme junaan omiin hytteihin, jotkut (Aksia) kävivät nukkumaan. Loput muuttuivat lepakoiksi. Moskovan matka oli todella kiva.
Kun oli aika lähteä 5. ja 6. ryhmä päättivät lähteä sieltä bussilla, minkä takia juutuimme ruuhkaan emmekä ehtineet puistoon. Bussimatka oli todella hauska. Saavuimme hotellille, olimme siellä jonkin aikaa ja lähdimme bussilla juna-asemalle. Juna-asemalla istuimme lattialla kaksi tuntia ja odotimme junaa. Kun pääsimme junaan omiin hytteihin, jotkut (Aksia) kävivät nukkumaan. Loput muuttuivat lepakoiksi. Moskovan matka oli todella kiva.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)























