lauantai 14. lokakuuta 2017

Aktiivinen ilta koulussa



Lappeenrannan yksikössä järjestettiin liikunta- ja terveysmessut keskiviikkona 27. syyskuuta. Iltakouluna järjestetty tapahtuma kokosi yhteen paikallisia yhdistyksiä ja seuroja. 

Kaikki saapuivat koulun pihalle hyväntuuliseen puheensorinaan. Kuluneen päivän kuulumiset vaihdettiin, ennen kuin opettajat kutsuivat ryhmät koolle. Iltakoulu sai alkaa.

Ensimmäisenä oli vuorossa ihmiskimble. Menimme ryhmämme kanssa kentän päätyyn, jossa peli pidettiin. Tunnelma oli hyvä, hieman kylmästä säästä huolimatta. Neljän hulavanteen luokse kerättiin neljä oppilasta, ja siitä muodostuivat pelin joukkueet. Jokaisen hulavanteen sisällä oli neljä urheiluvälinettä: koripallo, hyppynaru, pieni maila ja sählypallo sekä jalkapallo. Näillä välineillä piti tehdä kymmenen ennaltamäärättyä liikettä, jonka jälkeen pelaajat juoksivat hyppyesteiden yli tarkkuusheittopaikoille. Tarkkuusheitossa heitettettiin joko renkaita tolppiin tai hernepusseja vanteiden sisälle. Onnistuneen heiton jälkeen pelaaja juoksi siirtämään joukkueensa pelinappulaa askeleen eteenpäin tikkailla ja meni suorittamaan saman uudestaan eri välineellä. 


Seuraava piste osoittautui meidän kohdallamme sählyksi. Tämä piste oli valittavissa aiemmin, ja toiset vaihtoehdot olivat LaPan järjestämä jalkapallo- tai Namikan koripallopiste. Sählyjoukkueet koostettiin yhteismielin kahden eri ryhmän jäsenistä. Peli pelattiin hyvillä mielin hämärtyvässä syysillassa. Pari mustelmaa pelinkulku antoi, mutta menoa se ei hidastanut esittelyihin siirtyessä.


Esittelypisteet koostuivat kolmasluokkalaisten lautasmalliesittelyistä, kahdeksasluokkalaisten Sokerit esiin -näyttelystä sekä eri toimintapisteistä päätalon luokissa. Nämä toimintapisteet sisälsivät muun muassa tanssipelin, rentoutumishuoneen sekä terveystietovisan. Näiden pisteiden jälkeen saimme juomat, joiden olisi ilmeisesti kuulunut maistua omenalta.


Tätä seurasi ohjattu fasciavalistus ja -huolto, jota kutsuttiin nimellä lihaskunto. Tällä pisteellä pääosin istuimme patjoilla kuuntelemassa selitystä fasciasta ja sen toiminnasta. Pääsimme myös rentouttamaan kehoamme erilaisilla fascialiikkeillä pehmorullien sekä piikkipallojen avulla.

Pääsimme vihdoin syömään ja vaihtamaan samalla siihenastisen koulupäivän kuulumiset sekä tapahtumat. Ruokana oli broilerikiusausta, joka maittoi hyvin aktiivisen päivän energiaksi. Ruoan jälkeen oli mahdollisuus ostaa vanhempainyhdistyksen järjestämästä kioskista jälkiruokaa.
Tekeminen jatkui sisätiloissa, mutta tällä kertaa cheerleadingin merkeissä. Tätä pistettä piti Lappeenrannan cheerleadingseura LoMa. Pääsimme harjoittelemaan cheerleadingin perusasentoja, omaa liikkuvuuttamme sekä testaamaan yksinkertaisia stuntteja nostamalla porukan pienimpiä. Kokeilimme esimerkiksi stunttia dead man, jossa yksi ihminen nostetaan ilmaan muiden käsille ja heitetään kerran ilmaan.


Ilta oli vielä nuori, alkoi vasta hiukan hämärtää, joten se oli hyvä tilaisuus frisbeegolfille. Kiekkoja piti hakea aivan talojen katoilta asti, mutta hauskaa oli. Opettajatkin pääsivät koettamaan heittotaitojaan koulun pihan omalla frisbeegolfradalla. Illan kylmyys ei hidastanut tässäkään lajissa, vaikka joidenkin tarvitsikin jo laittaa hanskat käteen.

Viimeisenä oli golfpiste. Oli jo aivan pimeää, mutta onneksi kirkkaat muovirinkulat, joita löimme metsikköön, erottuivat tummasta maasta hyvin. Laji osoittautui erittäin hauskaksi, sillä kerrankin pääsimme oikeasti lyömään jotakin niin kovalla tarmolla kuin huvitti. Kommelluksilta ei vältytty tässä lajissa, sillä eräs oppilas unohti pitää otteensa mailassa lyödessään. On vain kuviteltavissa, kuinka komeassa kaaressa painava maila lensi. Ketään ei kuitenkaan sattunut, ja ilta jatkui hauskalla ilmapiirillä, jossa kuitenkin oli jo illan kylmyyden kankeutta.
Ratkiriemukas iltakoulupäivä alkoi olla päätöksessään. Vielä jotkut vanhemmat ostivat kioskista iltanaposteltavaa, ennen kuin koulun ovet sulkeutuivat päivän päätteen merkiksi.

Teksti: Tiia Mykkänen, Maiju Nyrhi 8C


Myös kakkosluokkalaiset tykkäsivät iltakoulusta ja sen ohjelmasta. Tässä heidän kommenttejaan tapahtumasta:

- Iltakoulussa oli kivaa, koska minä sain kokeilla erilaisia pisteitä. Esimerkiksi jalkapallopiste oli tosi kiva. (Sofia Fedorova)
- Iltakoulussa oli kivaa tanssia ja venyttely oli myös kivaa. (Helmi Squrev)
- Iltakoulussa oli kivaa rentoutuspiste. Sähly ei ollut kivaa. (Siiri Pulli)
- Oli kivaa, koska oli eri urheilupisteitä. (Veeti Malaska)
- Kaikista kivointa iltakoulussa oli tanssiminen! (Enya Gritskov)
- Parasta oli tanssiminen! (Ella Posti)
- Sähly oli kaikkein kivointa. Oli myös kivaa, että illalla oli niin pimeää. (Oskar Niemelä)
- Minun mielestä iltakoulussa oli kivaa se, että siellä tehtiin yhteistyötä, pelattiin kivoja pelejä ja että vanhemmatkin saivat tulla. (Alina Ilina)
- Rentoutuspiste oli kiva, koska siellä oli rentouttavaa ja mukavaa. Oli kivaa, kun sai hieroa kaveria ja kaveri minua. (Venla Rinnepelto)
- Iltakoulussa oli kivaa, paitsi koripallopisteellä. Minun lempipiste oli rentoutuspiste! (Eira Näppäri)

keskiviikko 11. lokakuuta 2017

Eläimet hyväntekeväisyyden kohteena


Neljäs luokka keräsi rahaa eläinten hyväksi

Itä-Suomen koulun 4. luokka osallistui Yritys Hyvä -kilpailuun. He osallistuivat kategoriaan "Yhdessä hyvää" ja järjestivät hyväntekeväisyystempauksen eläinten hyväksi. Luokka keräsi rahaa  tekemällä kioskin keskiviikkona 4. lokakuuta. Jokaisella oli tehtävä ja monet leipoivat kioskia varten. Oppilaat leipoivat myös opettajainhuoneeseen, josta tuli myös paljon tuottoa. Rahaa tuli yhteensä noin 140 euroa.



Miksi juuri eläimet?

Vaihtoehtoja oli monia, mutta eläimet herättivät eniten kiinnostusta. Eläinten viikko oli myös lähellä, joten eläimet tuntuivat oikealta valinnalta. Luokassa kävi myös eläintensuojelun "ammattilainen", Suomen Eläintensuojeluyhdistysten liitto SEY:n Anne-Mari Huurtomaa-Altarriba. Anne-Mari kertoi muun muassa eläinten oikeuksista.

Toimittajat Anni Mäki-Hokkonen ja Idun Söderlund haastattelivat luokan oppilaita ja opettajaa.

- Eläimiä olisi hyvä "arvostaa" enemmän, sillä eläimet ovat saman arvoisia kuin ihmiset, kertoo Taru Vitikainen.

Opettaja Tiina Seppälä kertoo, että tempaus oli todella tarpeellinen ja oppilaat oppivat valtavasti. Hän kertoo myös, että  eläimiä on aina hyvä auttaa.

Emilia Inkinen kertoo, että oli tulokseen todella tyytyväinen ja oli iloinen, kun sai auttaa eläimiä.

- Me opimme paljon eläinten oikeuksista ja eläimistä ylipäätään, kertoo neljäsluokkalainen poika.


sunnuntai 8. lokakuuta 2017

Terveisiä Moskovasta – keskiviikko 27. syyskuuta

Aamu alkoi niin hyvissä kuin huonoissakin merkeissä. Hyvissä merkeissä, koska tiedossa oli mukava päivä Moskovan nähtävyyksien parissa. Mutta huonoissa merkeissä, ainakin osissa Joensuun yksikön huoneista, koska yö oli nukuttu huonosti sänkyjen kovuuden ja huoneen kostean/ lämpimän ilman takia.

Kello 8 aikoihin alkoikin sitten tapahtumaan, kun koko porukka kokoontui aamupalalle hotellin alakertaan. Aamupala oli monipuolinen ja maukas, mutta hiukan epäilyttävä tiettyjen ruokien osalta. Heti aamupalan jälkeen lähdettiin metroasemalle ja siitä metrolla kohti Leninin mausoleumia. Jonotimme mausoleumiin jonkin aikaa, mutta se oli sen arvoista, sillä balsamoidun Leninin näkemisestä oli puhuttu jo monia viikkoja ennen Moskovaan lähtöä.

Mausoleumin jälkeen siirryimme katsomaan Kremliä. Kremli oli hieno ja monien kauniiden rakennusten peittämä alue. Kremlin paikkojen ihastelu jäi kuitenkin meillä oppilailla hiukan vähäiseksi, koska mieltä kuumotti koko ajan suuri nippu tehtäviä, jotka täytyi saada tehtyä ennen Moskovasta lähtöä.

Kremlissä käynnin jälkeen lähdimme hiukan väsyneinä ja palelevina, mutta silti iloisina kävelemään kohti ravintolaa. Ravintolassa söimme monipuolisen, perinteisen venäläisen aterian, joka oli hieno lähikosketus venäläiseen kulttuuriin.

Herkullisen (ainakin joidenkin mielestä) ruokailun jälkeen olikin sitten mukava lähteä vatsat täynnä kohti ostoskeskusta. Shoppailun jälkeen lähdimme kävellen Arbat-kadulle, jossa jakauduimme haluamiimme porukoihin ja lähdimme syömään ja shoppailemaan sekä täyttämään tehtävälappuja.

Raskaan päivän jälkeen palasimme metrolla takaisin hotellille. Hetken hotellilla oltuaan osa porukasta lähti käymään lähimarketissa ja muut jäivät hotellille pitämään hauskaa luokkalaisten seurassa.

Hotelli keskiviikkoiltana kauppareissun jälkeen

Teksti ja kuva: Iina, Sonja, Pinja

keskiviikko 4. lokakuuta 2017

Älä heitä ruokaa roskiin!

Koulumme osallistui Hävikkiviikkoon 11.–17. syyskuuta yhdessä ruokalan ja Etelä-Karjalan jätehuollon kanssa. Etelä-Karjalan jätehuolto piti eskareille Jätejengi-nukketeatteriesityksen ja keskusteli heidän kanssaan jätteiden kierrätyksestä. Alla eskareiden sanelema teksti nukketeatteriesityksestä.


Etelä-Karjalan jätehuollon nukketeatteri kävi eskarissa maanantaina. Kaksi matoa kertoi meille roskien ja tarpeettomien tavaroiden kierrättämisestä. Tavaroita esittävät nuket kertoivat, mihin heidät pitäisi viedä käytön jälkeen.

Opimme, että metallitölkki pitää viedä metallikierrätykseen. Käytetyt kengät voi viedä kirpputorille. Muovipullon voi palauttaa kauppaan ja saada siitä rahaa. Ketsuppipurkin voi viedä muovikeräykseen. Hyvässä kunnossa olevan nojatuolin voi viedä kirpputorille tai kierrätyskeskukseen. Sanomalehti pitää heittää paperikeräykseen. Maitotölkin voi käyttää askarteluun tai laittaa kartonkikeräykseen. Tyhjän hillopurkin voi käyttää uudestaan tai laittaa lasikeräykseen. Moottoriöljypurkki pitää laittaa ongelmajätteisiin. Syödyn omenan voi laittaa biojätteeseen tai kompostoriin. Vanha tietokone pitää viedä kauppaan, josta se lähtee kierrätykseen.

Oppilaille kerrottiin hävikkiviikosta ja hävikkiruuasta aamunavauksessa, jossa nostettiin esiin ruuan matka pellolta pöytään sekä ne lukuisat vaiheet, jotka ruualle tehdään ennen kuin se päätyy eteemme. Aamunavauksessa kerrottiin myös lukujen avulla, kuinka suurista määristä on kyse. Jokainen suomalainen nimittäin heittää keskimäärin 24 kg syömäkelpoista ruokaa pois. Kotitalouksissa heitetään useimmiten pois leipää, valmisruokia, liha- ja kalatuotteita, tuoreita hedelmiä, vihanneksia, juureksia ja marjoja sekä kahvia.

Kotitalousopettaja johdolla oppilaat pohtivat, miten ylijäänyttä ruokaa voidaan hyödyntää uudelleen. Erilaisia reseptejä kertyikin paljon.

Hävikkiviikon reseptit (7lk) 

Älä heitä hukkaan vaan muuta muuksi ruoaksi! – uusia aterioita ruoantähteistä
  • Jauheliha- ja kinkkukastike > makaroonilaatikon täytteeksi, lämpimien voileipien päälle, tortillojen tai pitsan täytteeksi  
  • keiton loppu > risoton pohjaksi, lisää vain riisiä, makkaraa, herne-maissi-papupussi 
  • keitetyt perunat > perunasalaattiin, pyttipannuun, muussiin, munakkaan täytteeksi 
  • riisipuuron jämät > karjalanpiirakan täytteeksi 
  • mannapuuro > pannariin, lisää vain maitoa ja pannariaineksia 
  • kuivakakku tai kaura- ja suklaakeksit  > pappilan hätävara, lisää hedelmiä sekä kerma- ja vaniljavaahtoa
  • pullat > köyhät ritarit, korput 
  • pullataikinan loppu > mustikkapiirakka

Ruokalan väki punnitsi ruokalassa syntyvän biojätteen määrää Hävikkiviikkoa edeltävällä viikolla, hävikkiviikolla ja vielä sitäkin seuraavalla viikolla. Ruokahävikin vähenemisestä he lupasivat jäätelöt oppilaille. Jäätelöt tarjoiltiin Hävikkiviikon jälkeisellä viikolla. 

Kestävän elämäntavan ja matkailun kurssilla tuotettiin taulukko biojätteenmäärää varten sekä muita kannustavia kylttejä ruokahävikin vähentämiseen. Oppilaatkin innostuivat kannustamaan toisiaan hävikin pienentämiseksi. Toivotaan, että sama meno jatkuu läpi vuoden.



Hävikkiviikon biojätemääristä 4. luokan oppilaat laativat matematiikan tunnilla diagrammeja ja pohtivat syitä erisuuruisiin biojätemääriin. Esiin nousivat muun muassa seuraavat seikat: Päivänä, jolloin tarjoiltiin hedelmiä, biojätteen määrä oli suurempi. Kalaruokapäivinä biojätettä syntyi enemmän. Erityisen pieni biojätteen määrä oli päivänä, jolloin tarjoiltiin makaronilaatikkoa. Oppilaiden mukaan heidän kuuleminen ruokalistaa suunniteltaessa voisi vähentää biojätteen määrää.



Etelä-Karjalan jätehuolto piti myös Kierrätysguru-jäterasteja neljännelle luokalle ja esittelyn jätehuollosta sekä Kierrätysguru-jäterastit kestävän elämäntavan ja matkailun kurssilaisille. Parhaiten menestyneet ryhmät saivat muistoksi Etelä-Karjalan jätehuollon pipot ja kaikille jaettiin heijastimet.


lauantai 16. syyskuuta 2017

Радость живёт в детях!


Время волшебников прошло? Или их можно найти среди нас? Дети, дети - это самые настоящие волшебники. Их мечты и представления о жизни чисты и удивительны. Возьмём Маленького Принца. Он верил в любовь и не переставал искать дружбу. Или Суок, которая прошла все испытания и нашла своего брата.

Нам повезло, что мы попали на театральный фестиваль в городе Йоэнсуу. В нем участвовали детский музыкальный театр г. Реутов и Выборгский детский театр. Мы посмотрели музыкальное представление "Пятнадцать песен о разлучённых детях" по мотивам сказки "Три толстяка" Ю. Олеши и кукольное театральное представление "Маленький принц".

Особенно нам понравилось восхитительное пение маленьких актеров. Они пели так искренне и вживаясь в свою роль, что каждый зритель ощущал всю глубину этой сказки, даже тот зритель, который не понимал русский язык. До этого спектакля мы познакомились с творчеством Ю. Олеши и считаем, что артистам удалось уловить и передать тайный смысл, который скрывается между строк этой истории. 

И, конечно, никто не остался равнодушным, как семилетный малыш играл маленького принца! Именно таким мы и представляли маленького принца, читая произведение Экзюпери.

Хорошо, что у нас иногда появляется возможность увидеть юные таланты из России и насладится их творчеством!

perjantai 1. syyskuuta 2017

Hurjan hauska perjantai


Lappeenrannan yksikössä kuljettiin perjantaina 25. elokuuta rastilta toiselle, kun peruskoulun oppilaat ja opettajat viettivät Kaverikierros-toimintapäivää. Koulun sisä- ja ulkotiloihin oli pystytetty erilaisia toimintarasteja, joiden ohjelmassa oli muun muassa krokotiilijoen ylittämistä, viestijuoksua, tanssimista ja älynystyröiden testaamista.

– Tykkäsin viestijuoksuista, sain olla reppuselässä. Tykkäsin myös krokotiilijoesta, koska pääsin koko ajan siirtämään laatikkoja. Oli kivaa, kun päästiin laulupisteeseen. Sain kirjoittaa. Meidän ryhmän nimi oli Kotkat, kolmannen luokan Eva Mitrofanova kuvailee Kaverikierros-päivän ohjelmaa.


– Kaukalossa pelaaminen oli kivaa. Kaukalossa sai vuorotellen laukoa maaliin ja maalin takana oli tutka, mikä otti selvää, kuinka kovaa pallo meni maaliin. Oman räpin tekeminen oli myös hauskaa. Kaverikierroksen ryhmät oli mielestäni hyvät ja myös palvelut, kolmasluokkalainen Joona Joensuu täydentää.

Oppilaat kiersivät rasteja ryhmissä, joissa oli jäseniä jokaiselta luokka-asteelta. Samassa porukassa oli siis väkeä aina eskarista ysiluokkalaiseen saakka.

– Kivointa oli se luottamus, mitä meille annettiin ryhmän vanhimpina. Ohjasimme nuorempia ja saimme olla äänessä, yhdeksännen luokan Valtteri Nuottamo kommentoi.

Sekaryhmät pistivät oppilaat myös venymään ja kokeilemaan tehtäviä, jotka eivät kuulu omalle mukavuusalueelle.


– Idea oli ihan hyvä mutta toteutus erikoinen. Ysiluokkalaiset eivät mielellään leiki keppareilla esimerkiksi. Ysiluokkalaiset ovat kuitenkin vanhimpia, joten heidän täytyy pitää yllä hyvää ysiluokan mainetta eli olla aikuismaisia jollain tapaa. Mutta oli kivaa auttaa pienempiä ja ystävystyinkin siellä muutaman pienen kanssa, Safira Paavola pohtii.

Ystävän löysi myös kolmannen luokan Annika Väisänen, joka piti vauhdikkaiden liikuntarastien lisäksi myös oman laulun tekemisestä.

– Viestijuoksut olivat todella kivoja. Sain reppuselkäjuoksussa uuden ystävän. Opin pelaamaan jalkapalloa ja heittämään frispiitä. Se oli hauskaa. Meidän laulu oli hauskin. Sitä oli todella kiva tehdä. Nauroimme niin kovaa, että sukat pyöri jaloissa! Keppihevosetkin olivat hauskoja ja esteet helppoja, Väisänen kertoo.


Kaverikierroksen ryhmät eivät olleet oppilaille täysin uudet, sillä ne koottiin jo tiistaina 15. elokuuta. Ensimmäisessä tapaamisessaan jokainen ryhmä päätti itselleen nimen ja valitsi keskuudestaan vastuuoppilaan. Osa ryhmistä keksi myös yhteisiä kannustuslauluja ja -huutoja sekä salaisia tervehdyksiä

 – Aluksi ryhmämma oli aika hiljainen, mutta krokotiilimerirastin aikana teimme paljon yhteistyötä. Se oli viimeinen rastimme ja lähdimme kotiin iloisilla mielin, yhdeksäsluokkalainen Laura Schönberg kertoo.


Samantyyppisen havainnon oli tehnyt Lauran luokkakaveri Aleksei Zeleznjakov, jonka tiimi oli todella kiva.

– Oli hyvä joukkuehenki, kaikki tuli hyvin toimeen kaikkien kanssa, Aleksei tiivistää.

Perjantain Kaverikierroksella huomasikin, että ryhmät olivat alkaneet hitsautua yhteen ja samaan porukkaan kuuluvat oppilaat pitivät huolta toisistaan. Aurinkoinen sää helli rastilta toiselle kiertäviä ryhmiä ja tunnelma koulualueella oli todella hyvä. 


– Krokotiilijoki oli hauska, koska siinä oli pohdittavaa ja se kohotti yhteishenkeä. Parasta kaverikierroksessa oli se, että sai olla ulkona. Ryhmät olivat mielestäni hyvät. Viestijuoksut olivat hyviä, koska viestit olivat erilaisia, kolmasluokkalainen Simo Asikainen tiivistää.


Kaverikierroksen tarkoituksena on tutustuttaa koulumme oppilaat toisiinsa ja lisätä yhtenäiskoulun luokkien välistä yhteishenkeä. Lisäksi ryhmissä toimiminen madaltaa luokka-asteiden välisiä rajoja ja osoittaa oppilaille, että kaverina voi olla myös itseä nuorempi tai vanhempi koululainen.

– Kaverikierros teki perjantaista hurjan hauskan! Kaikissa rasteissa oli mukavaa, mutta paras oli krokotiilijärvi- ja hämähäkinseittirasti. Oli myös ihana huomata, miten toisilleen liki tuntemattomat ihmiset alkoivat toimia yhdessä ja tauoilla ihan vain juttelemaan niitä näitä. Isot auttoivat pienempiä ja pienemmät isoja. Ja maskottipandasta pidettiin hyvää huolta! ysiluokan Emma Lednikova kuvailee.

torstai 1. kesäkuuta 2017

Haastattelussa agility-harrastaja


Imatran yksikössä taiteiltiin erilaisia mediatuotoksia viimeisessä jaksossa, kun seiskaluokkalaisilla oli viestinnän valinnaiskurssi. Tällä videolla Suvi-Tuuli Skyttä kertoo, millainen harrastus on agility. Kameran takana ovat Essi Urpalainen, Sani Rantanen ja Senna Tuuli.