tiistai 27. maaliskuuta 2018

Koulumme talviolympialaiset


Perjantaina toinen maaliskuuta juuri ennen hiihtolomaa koulussamme järjestettiin olympialaiset. Päivän alussa kokoonnuttiin koulun pihalle ja jakaannuttiin kymmeneen eri maahan. Jokainen sai olla koulukumminsa kanssa samassa maassa. Mailla oli iso omat lippukyltit. Maita olivat esimerkiksi Ruotsi, Norja, Japani ja Ranska. Suomea ja Venäjää ei kuitenkaan ollut mukana. Nämä kymmenen maata jaettiin viiteen ryhmään ja ryhmät kiersivät kaikki pisteet. Pisteissä ryhmän maat kisasivat toisiaan vastaan.

Ihan päivän aluksi Mervi-ope kertoi meille olympialaisten historiasta. Olympiatulen kantoi Jutta Surakka. Tuli kannettiin lumikasan päälle olympialaisten ajaksi. Sitten kilpailut alkoivat. Lajeina olivat curling, pulkanveto, Kahootin pelaaminen, pallon heitto koriin, hyppynarulla hyppiminen, maiden lajitteleminen oikeisiin maanosiin ja ihmispyramidit. Curling ja pulkanveto olivat ulkopisteitä. Muut kolme pistettä olivat sisällä. Olympialaisten lopuksi sammutettiin olympiatuli.

Omia kokemuksia:

Aivi: "Minulla on kaksi esikouluikäistä kummioppilasta. He pelasivat kanssani Norjassa. Kilpailimme Slovakiaa vastaan. Voitimme kaikissa lajeissa paitsi pyramideissa, koska emme ehtineet käydä siellä."

Taika: "Minullakin on kaksi kummioppilasta esikoulusta. Kilpailin heidän kanssaan USA:ssa. Pelasimme Ranskaa vastaan. Mielestäni oli tyhmää, kun meille ei kerrottu, voitimmeko Ranskan vai emme."

Otto: "Minulla on kummilapsi Rasmus eskarista. Kuuluimme Saksan joukkueeseen.  Kuljimme yhdessä ja autoin häntä mm. laskemalla hänen hyppynaryhypyt. Kisasimme Kiinaa vastaan. Voitimme aika monessa lajissa. Se oli kivaa.  Kaiken kaikkiaan päivä oli mukava alku lomalle."

Tomi: "Minulla on kummitettavana Roope eskarista. Vedin häntä pulkassa ja autoin muutenkin eri pisteillä. Minusta heittocurling oli hauskinta. Me kuuluimme Japanin joukkueeseen.  Onnistunut päivä kaikin puolin. Oltiin sisällä ja ulkona."



Tekijät: Aivi ja Taika viidenneltä luokalta + Raija-ope

sunnuntai 11. maaliskuuta 2018

Eskarimummi


Lappeenrannan yksikön eskarilaisilla on ikioma eskarimummi Irma. Irma on eläkepäiviä viettävä luokanopettaja, joten lasten kanssa toimiminen on hänelle erittäin tuttua.

Eskarimummi vierailee luonamme kerran kuukaudessa ja vierailuja odotetaan innolla.
Vierailujen alussa vaihdamme kuulumiset. Jokainen eskarilainen saa kertoa kuluneiden viikkojen mieleenpainuvimmat tapahtumat ja samalla pääsemme kuulemaan, mitä eskarimummi on tehnyt. Eskarimummi on innokas lukemaan kirjoja. Vieraillessaan luonamme hän lukee meillekin satuja. Sadut ovat mielenkiintoisia ja välillä jännittäviä ja niitä jaksetaan kuunnella tarkasti. Loppuajan saamme leikkiä ja pelata eskarimummin kanssa.

Parasta eskarimummissa on se, että hän tykkää vierailla luonamme lukemassa satuja.

Kirjoittajat: Olivia ja Terhi

sunnuntai 25. helmikuuta 2018

Terveysmessuilta harraste- ja ravintovinkkejä


Koulussamme vietettiin 20.1.2018 avoimien ovien päivää. 4. ja 8. luokan oppilaat huoltajineen olivat järjestäneet Liikunta- ja terveysmessut. Koulun alasalissa esittäytyivät eri lajien harrastajat: Imatran Ketterän jääkiekkoilijat, Saimaan muodostelmaluistelijat, Einolan tallin ratsastajat, Imatran voimistelijat, Imatran liikuntaseuralaiset, laskettelijat, partiolaiset, Rubik-harrastajat, karatekat ja judoilijat.

Terveysmessuosastoilla tutustuttiin terveelliseen ruokavalioon ja saatiin maistiaisia. Muilla pisteillä muistutettiin unen, rentoutumisen ja harrastusten tärkeydestä. Jaakkiman opiston opiskelijat olivat järjestäneet liikuntaan ja terveyteen liittyviä QR-kooditehtäviä eri puolille koulua.


4. luokan koulureportterit (Eino, Juuso ja Tuuli) haastattelivat messuilla kävijöitä. Tässä heidän yhteenvetonsa:

Haastattelimme yhdeksää messuilla kävijää, jotka olivat eri-ikäisiä. Tekemiemme haastattelujen perusteella kävijät viihtyivät hyvin. Kiinnostavia olivat esim. terveellinen ruokavalio, laskettelu ja Rubikin kuutiot. Mukavimpia pisteitä olivat karate, jääkiekko, laskettelu, voimistelu ja partio.
Suurin osan haastatelluista tuli tutustumaan messuihin, koska heidän lapsensa opiskelee Itä-Suomen koulussa.

Melkein kaikki oppivat jotain uutta messuilla. Suurin osa ei harrastanut samoja lajeja, joita koululla esiteltiin. Haastatelluista yksi harrasti laskettelua ja jääkiekkoa, toinen taas karatea ja yksi myös liikuntaa.

Koulureportterien kommentit lopuksi:
*haastattelu oli jännittävää, mutta kivaa
*mukavaa, että ihmiset suhtautuivat haastatteluihin myönteisesti ja vastasivat kysymyksiin reippaasti

Kiitos kaikille haastatteluumme osallistuneille!




torstai 1. helmikuuta 2018

Petteri Orpon vierailu 9. luokassa


Maanantaina 8. tammikuuta saimme tietää, että valtiovarainministeri Petteri Orpo tulee vierailulle kouluumme keskiviikkona 10. tammikuuta. Olimme kaikki innoissamme, koska onhan se aina hienoa, kun juuri meidän koulullemme tulee korkea-arvoisia vieraita. Mietimme etukäteen kysymyksiä. Valitsimme  myös henkilöt, jotka pääsisivät kysymään kysymykset ministeriltä.

Ministerin vierailua edeltävän tunnin aikana tunnelma luokassa oli todella jännittynyt. Jännitys kohosi entisestään, kun näimme, että pihalla käveli turvamies. Lopputunnin ajan teimme tehtäviä, vaikka ajatuksissamme pyöri tehtävien sijaan se, milloin ministeri oikein tulee.

Oppituntimme loppui. Ministerin piti tulla heti silloin, mutta hän tuli pari minuuttia myöhässä, mikä tuntui meistä pitkältä ajalta. Vihdoin näimme oven viereisestä ikkunasta, että Petteri Orpo tulee. Kun hän astui sisään, istuimme hiljaa jännittyneinä paikoillamme. Tunnelma rentoutui, kun ministeri tervehti meitä tuttavallisesti sanomalla "Moi".


Petteri Orpo esitteli itsensä, minkä jälkeen hän vastasi kysymyksiimme. Meillä oli yhteensä kuusi aika erilaista kysymystä. Ne käsittelivät lukemista, opiskelua ja Suomen taloustilannetta. Petteri Orpon vastaukset olivat hyviä, muuta niistä kuitenkin huomasi, että hän on poliitikko. Ne olivat selkeitä, laajoja ja niistä oppi uusia asioita. Opin muun muassa sen, että Petteri Orpo on optimistinen Suomen talouden suhteen ja hänen lempikirjansa on Taru sormusten herrasta. Petteri Orpo sanoi myös, että elämässä kannattaa aina uskoa hyvään.

Minusta oli hienoa tavata valtiovarainministeri, koska onhan se kiva tietää, kuka päättää Suomen raha-asioista. Hän vaikutti oikein mukavalta ja asialliselta mieheltä. Meidän luotamme Petteri Orpo jatkoi matkaansa Immolaan Rajavartiolaitoksen vieraaksi.

Teksti: Aksia Söderlund
Kuvat: Maksim Rugojev



keskiviikko 24. tammikuuta 2018

Joensuun yksikön avoimet ovet lauantaina 20.1.2018


Kaikilla oppilailla oli lauantaina koulua kello 9–13. Meillä kolmosilla ensimmäinen oppitunti oli liikuntaa. Liikunnassa oli luistelua. Seuraava oppituntimme oli kuvista, jossa piirsimme punatulkkuja. Sitten oli ruokailu. Ruokana oli lihapihvejä. Vietimme välitunteja sisällä ja ulkona. Sitten meillä oli musiikin tunti, jossa lauloimme, tanssimme ja soitimme. Viimeinen oppituntimme oli venäjää. Esitimme sadun Pullapoika eli venäjäksi Колобок. Vanhemmat tykkäsivät. Satu oli hauska.

Välitunneilla sai käydä vanhempainyhdistyksen kahviosta ostamassa herkkuja. Oppilaskunta järjesti salissa temppuradan.


Teksti ja kuvat: Heidi ja Anri, 3lk

tiistai 2. tammikuuta 2018

Leo Tolstoi: Anna Karenina

Anna Karenina on Leo Tolstoin kirjoittama tarina 1870-luvun Moskovasta ja Pietarista. Kirja kertoo elävästi pietarilaisen virkamiehen vaimosta, Anna Kareninasta, joka sattuman kautta tutustuu kreivi Vronskiin ja rakastuu tähän palavasti. Teos kuvaa laajasti kaupunkien seurapiirejä ja tasapainoilua niiden ja kulissien takaisen elämän välillä.

Teoksen päähenkilö on Anna Karenina. Hän on luonteeltaan hyvin ystävällinen ja älykäs. Iloisen ja asiallisen luonteensa vuoksi hän on seurapiireissä hyvin pidetty henkilö. Sisimmässään Anna Karenina on kuitenkin epävarma ja ajoittain tyytymätön elämäänsä. Ulkonäöltään hän on kaunis. Hän on normaalivartaloinen, tummahiuksinen ja hänellä on selkeät kasvonpiirteet. Anna Karenina on naimisissa, mutta rakastunut toiseen mieheen. Elämässään hän tavoittelee onnea suuren rakkautensa kanssa yrittäen silti säilyttää asemansa Pietarin seurapiireissä. Tarinan edetessä ja asioiden mutkistuessa hänestä kuitenkin paljastuu synkkä ja hauras puoli, joka vaikuttaa hänen elämäänsä peruuttamattomalla tavalla.

Anna Kareninan tapahtumapaikkoja ovat Pietari ja Moskova, joissa sijaitsee kirjan henkilöiden asuntoja ja huviloita. Henkilöiden kodit edustavat ylimystön tyyliä ja ovat melko prameita ja nykypäivään verrattuna museomaisia. Kirjassa kerrotaan myös työväenluokan asumisesta, mutta huomattavasti vähemmän. Työväenluokka asuu tietysti ylimystöä vaatimattomammin ja kompaktimmin. Maaseutua  kuvataan kauniiksi, avaraksi ja harvaanasutuksi. Kaupunkia kuvataan aika vähän, koska kuvaus keskittyy lähinnä juuri asumiseen. Pietarin ja Moskovan tunnettuja paikkoja tai nähtävyyksiä tekstissä ei näy.

Venäläisyys näkyy teoksessa selkeästi. Tapakulttuuriin liittyy selkeästi teitittely. Yhdestä henkilöstä voidaan puhua useilla eri nimillä riippuen siitä, kuka puhuu. Henkilöstä saatetaan käyttää pelkkää etunimeä, lempinimeä, etunimeä ja isännimeä tai etunimeä ja sukunimeä, joten koko ajan täytyy olla todella tarkkana siitä, kenestä puhutaan. En ole aikaisemmin lukenut venäläistä kirjallisuutta, enkä siksi tunne sen kielellisiä tai kerronnallisia piirteitä. Sen kuitenkin huomasin, että teoksessa suosittiin pitkiä virkerakenteita ja yksi virke saattoi olla jopa yhden kappaleen pituinen

Kirjassa näkyy selkeänä teemana onnen tavoittelu ja toisaalta myös onnen hauraus. Anna Karenina tavoittelee onnea rakkautensa kanssa ja auttaa myös muita löytämään sen. Toisaalta teos kuvaa osuvasti sitä, kuinka pienet asiat voivat saada asiat täysin toiselle tolalle, eivätkä välttämättä aina hyvään suuntaan.

Anna Karenina oli tavallaan kiinnostava, mutta myös melko raskas luettava. Virkkeet olivat välillä todella pitkiä ja tämän vuoksi lauseen pääasia meinasi välillä joutua hukkaan. Miljöötä ja esimerkiksi henkilöiden vaatteita kuvailtiin erittäin yksityiskohtaisesti, välillä mielestäni aivan liian pitkästi. Toisaalta kuvaukset olivat taidokkaasti toteutettuja ja saivat lukijan ajattelemaan tapahtumapaikkoja ja sen ajan elämää. Välillä tuntui, että tapahtumat eivät edenneet kirjassa ollenkaan ja jotain tiettyä ja melkoisen vähäpätöistä tapahtumaa kuvattiin monta monituista sivua. Tämä teki ainakin itselleni lukemisen välillä melkoisen puuduttavaksi. Loppuratkaisu oli mielestäni hiukan tylsä ja ennalta arvattava. Pidin kuitenkin siitä, että silloin kun jotain tapahtui, tapahtumasta kerrottiin tarkasti eikä mikään jäänyt epäselväksi. Myös kirjan kieli oli kiinnostavaa. En kuitenkaan suosittele teosta sellaiselle, joka ei normaalisti lue paljon juuri sen pituuden (910 sivua) ja melko yksityiskohtaisen kerronnan vuoksi.

Teksti: Emma

Imatran yhdeksäsluokkalaiset ovat syksyn aikana tutustuneet venäläiseen kirjallisuuteen. Osa luki klassikoita ja osa uudempaa kirjallisuutta.


Uusia lukukokemuksia itänaapurista

Piru ja muita kertomuksia -novellikokoelman kaikkien novellien tapahtumat sijoittuvat Tarusa-nimisen kaupungin ympäristöön. Tarusaa ei kuitenkaan suuremmin kuvailla teoksessa, mutta kirjaa lukiessa siitä selvisi hieman tietoa. Tarusa on hyvin pieni kaupunki Moskovan lähellä, joka sijaitsee Tarusa-joen varrella. Tarusassa on muutamia suurempia kartanoita, sekä normaaleja venäläisiä taloja, joissa asustaa lapsiperheitä. Novelleissa mainittiin myös muutamaan otteeseen Venäjän pääkaupunki Moskova. Tämä johtuu osittain siitä, että Tarusa sijaitsee Moskovan lähellä.

Teoksen kirjoittaja Marina Tsvetajeva on itse kirjan päähenkilö. Hänen ikä vaihtelee teoksen aikana, sillä kokoelman novellit sijoittuvat suurelle aikavälille. Marina on kiinnostunut paljon ympärillä tapahtuvista asioista. Hän on silti myös rauhallinen ja hyväkäytöksinen. Marinalla on todella läheiset suhteet hänen perheeseensä, ja etenkin hänen siskoonsa.

Äidin-satu novellissa Marinan ja hänen siskonsa äiti kertoo opettavaisen sadun. Äidin idea kertoa satu lähti siitä, kun hänen tyttärensä halusivat tietää kumpaa hän rakastaa enemmän. Äidin tavoite novellissa on sadun välityksellä opettaa kahdelle tyttärelleen, että hän rakastaa heitä molempia yhtä paljon.

Äidin-satu novellissa päällimmäisenä teemana on lähimmäisen rakkaus. Teoksen teema tulee monta kertaa ilmi, kun äiti kertoo satua tyttärilleen. Selkeimmin teema tulee esille, kun äiti on tilanteessa, jossa hänen pitäisi luopua toisesta tyttärestään, mutta hän uhraisi mieluummin oman henkensä.

Lukemassani kirjassa tuli heti ensimmäisillä sivuilla vastaan venäläisiä piirteitä. Esimerkiksi kirjailija kertoo tekstissään heti perheestään ja käyttää siskostaan nimeä Asja. Asja on siis on lempinimi Annalle. Kertoja Marina käyttää itsestään myös tekstin aikana nimitystä Musja. Tekstissä myös huomaa, kuinka tärkeä uskonto on hänelle. Tämä asia viittaa siis venäläisyyteen, sillä Venäjällä uskonto on enemmän mukana arkipäiväisessä elämässä verrattuna Suomeen.

Jälkikäteen teoksesta jäi mieleeni hieman sekava olo. Teoksen ensimmäiset novellit olivat helpommin ymmärrettävissä kuin jälkimmäiset novellit. Jälkimmäisissä novelleissa oli pitkiä virkkeitä, joka oli yksi syy, miksi tekstiä oli vaikea ymmärtää. Tosin en ole aiemmin lukenut hirveästi novelleja, joten en voi kritisoida tai vertailla teosta muihin novellikokoelmiin.

Teksti: Nuutti

Imatran yhdeksäsluokkalaiset ovat syksyn aikana tutustuneet venäläiseen kirjallisuuteen. Osa luki klassikoita ja osa uudempaa kirjallisuutta.