perjantai 30. joulukuuta 2016

Keittäjien haastattelu Keke-viikolla

Koulumme Keke-viikon tiimoilta halusimme selvittää, mistä keittolan biojätteet muodostuvat ja mihin ne päätyvät, joten kyselimme näitä asioita koulumme keittäjiltä. Halusimme myös kysellä asioita, joita oppilaat eivät välttämättä keittolan toiminnasta tiedä.


Mikä on oppilaiden lempiruoka? Makaronilaatikko

Mikä on oppilaiden inhokkiruoka? Kaalikeitto ja kaalilaatikko

Mitä päätyy eniten bio-jätteisiin? Hedelmien kuoria ja karoja sekä hampurilaistarvikkeita

Mihin hävikki päätyy? Mullaksi ja bio-jätteisiin

Mistä ruoka tulee? HK:lta tulee lihat, Korpelalta vihannekset, Astikkalalta marjat, Arlalta maitotuotteet ja rasvat ja Merinovalta muita tuotteita.

Onko tulevaisuudessa suunniteltu uusia ruokalajeja? Ruokalistat suunnitellaan kolme kertaa vuodessa ja silloin ne uusiutuvat.

Onko ruokalassa tarpeeksi tilaa? Ei, tilaa on aivan liian vähän. Pitäisi olla ainakin kolme kertaa samankokoiset tilat.

Miten otatte huomioon eri kulttuurien ruokailutottumukset? Kulttuurit otetaan huomioon siten, että on monia ruokavaihtoehtoja.

Haastattelijat: Linda, Venny, Sani ja Inka, 7.lk.
Kuva: Essi Urpalainen

Mikä KEKE-viikko?

Imatran yksikössä vietettiin marraskuussa 21.–25.11. kestävän kehityksen viikkoa. Viikon aikana oppitunneilla ja välitunneilla askarreltiin kierrätysmateriaaleista, katsottiin aiheeseen liittyviä dokumentteja, opiskeltiin KEKE-sanastoa eri kielillä, juotiin Reilun kaupan kaakaota ja tutustuttiin Maailma 2030 -näyttelyyn.


Haastattelimme eri luokkien oppilaita KEKE-viikosta: Mitä tehtiin ja mitä jäi mieleen?

Mitä normaalista poikkeavaa teitte KEKE-viikolla?
– 3. lk. Aatos ja Emma: askartelimme kierrätysmateriaaleista.
– Esikoulu: Onni ja Sini: Askartelimme biojätepusseja taittelu oli kivaa mutta hankalaa.
– 6. lk. Viivi: Teimme monisteita ja puhuimme ilmastonmuutoksesta.
– 8. lk. Mette: Tunneilla puhuttiin aiheesta.
– 8. lk. Erno: Keskityin siihen, kuinka paljon otin ruokaa.


Mikä jäi mieleen?
– 3. lk. Aatos ja Emma: Päivänavaus.
– Esikoulu: Onni ja Sini: Askartelu, taittelut.
– 6. lk. Viivi: Ilmastonmuutoksesta puhuminen
– 8. lk Erno: Aamunavaus
– 8. lk Mette: erikoistunnit liittyen KEKE-viikkoon


Mitä mieltä olitte KEKE-viikosta?
– 3. lk Aatos ja Emma: Paras viikko!
– Esikoulu Onni ja Sini: Se oli kiva.
– 6. lk Viivi: Ihan kiva :)
– 8. lk Erno ihan kiva:)
– 8. lk Mette tosi kiva!

Haastattelijat: Essi ja Senna, 7. lk.
Kuvat: Tiina Seppälä

lauantai 24. joulukuuta 2016

Vitosten talvirunoja

Lappeenrannan yksikön viidesluokkalaiset ryhtyivät runoilijoiksi. Äidinkielen tunneilla harjoiteltiin ensin runon rakennetta ja tunnusmerkkejä, minkä jälkeen oppilaat pääsivät kirjoittamaan omat runonsa. Valmiit tuotokset muokattiin vielä animaatioiksi.

Nauttikaa runoiljoidemme tuotoksista!





sunnuntai 18. joulukuuta 2016

Tapataituruusviikko Lappeenrannassa


Lappeenrannan yksikössä kiinnitettiin erityistä huomiota hyviin tapoihin viikolla 50. Maanantaina huomion keskipisteeksi nostettiin yleinen siisteys, jolla on iso merkitys sekä viihtyvyyden että turvallisuuden suhteen. Kuudes- ja yhdeksäsluokkalaiset olivat tehneet postereita ja videoita, jotka ohjeistivat muita koululaisia pitämään yhteiset tilat siisteinä.


Tiistaina vuorossa oli neljännen luokan ”Kyllä Penakin osaa” -kampanja, joka muistutti hyvästä ruokailukäyttäytymisestä. Ruokalassa pitää esimerkiksi malttaa jonottaa rauhassa ja ottaa ruokaa vain sen verran kuin jaksaa syödä.


Keskiviikon keskipisteenä oli kohtelias käytös. Seitsemäsluokkalaisten posterit perehdyttivät koululaiset eri kielten kohteliaisiin sanastoihin, joita oli mahdollista harjoitella myös Quizletissä. Lisäksi oppilaat alkoivat täyttää Kohtelias käytös -kymppilistaa, johon kerättiin merkintöjä muun muassa tervehtimiseen, kiittämiseen ja hymyilemiseen liittyen. Lista muistutti oppilaita esimerkiksi siitä, että myös koulumme keittäjiä ja siivoojia sekä naapurikoulujen opettajia pitää tervehtiä ja kiittää. Merkintöjen keräämistä jatkettiin loppuviikon ajan.


Torstaina sukellettiin sosiaalisen median maailmaan ja pohdittiin, mitä kohtelias käytös tarkoittaa some-ympäristössä. Kahdeksasluokkalaisten kokoamat ohjeet opastivat muun muassa kuvien julkaisun sääntöihin. Kommentoinnin kultaiseksi säännöksi kasit kirjailijat seuraavan ohjeen: ”Mieti ennen kommentin julkaisua, haluaisitko itse vastaanottaa samanlaisen kommentin.” Some-maailma asetti myös haasteita materiaalia tuottaneille kahdeksasluokkalaisille ja päivän vaikeimmaksi pulmaksi nousikin kysymys, missä kulkee raja hyvän läpän ja ilkeilyn välillä.


Viikon päätteeksi hyviä käytöstapoja pohdittiin myös koulun ulkopuolelle sijoittuvissa tilanteissa. Neljäsluokkalaiset olivat tehneet videoita, jotka osoittivat, miten tulee käyttäytyä esimerkiksi juhlissa, kirjastossa tai museossa.

Teksti ja kuvat: Anna-Kaisa Kouvo

lauantai 17. joulukuuta 2016

Ekaluokkalaisten ravintoviikko


Joensuun ensimmäinen luokka vietti ravintoviikkoa 21.-25.11.2016. Opiskelimme eri oppiaineiden tunneilla terveelliseen ravintoon liittyviä asioita.


Asiatiedon opiskelun lisäksi kirjoitimme ja luimme ruokasanoja, luokittelimme ruokia, esittelimme omia lempiruokiamme, teimme omia ruokalistoja, lauloimme ruoka-aiheisia lauluja, maistelimme terveellisiä välipaloja sekä venäläisiä herkkuja ja valmistimme oman versiomme lautasmallista.


Viikon aikana meillä oli myös kampanja, jossa tarkkailimme omia ruokailutapojamme ja tutkiskelimme, olisiko niissä jotain korjattavaa. Viikko oli antoisa ja makoisakin!

Teksti ja kuvat: Miia Tanninen

sunnuntai 11. joulukuuta 2016

Pieni kurkistus eskarin syksyyn


Aitoa iloa ja vapautunutta naurua. Vatsanpohjaa kutkuttavaa jännitystä ja joulukuun taikaa. Siitä on eskareiden loppusyksy tehty. Pienen lapsen ilo tarttuu aikuisenkin sydämeen ja lämpö täyttää huoneen kuin huoneen. Mikäpä olisikaan mahtavampi tapa solmia syyslukukausi yhteen. Alla on muutama tarina eskareiden suusta. Lisäksi muutamia pieniä onnenhetkiä kuvina jokaiselle. Eikös se ole niin, että kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa?


Eskareiden joulukertomuksia

”No arvaa vaan kun mennään koko perhe yhdessä joulusaunaan mahat pulleina.”
”Yhesti meillä kävi niin että joulupukki oli laittanu niinku miun nimen äitin lahjaan ja äitin niinku miun lahjaan. Ja arvaappa mitä? Miun äiti sitten sai semmosen miulle sopivan villapuvun.”
”Mie en oikein siitä joulukinkusta hirvveeesti tykkää. Mie silleen olisin mieluummin vaan että vaikka makkaraa.”
”No luistellaan, sitte mennään mummolaan. Ainii ja saadaan ainaki tuhat tuhatta lahjapakettia.”

perjantai 9. joulukuuta 2016

Vieraana kirjailija Mila Teräs


Maanantaina 28.11.2016 kirjailija Mila Teräs vieraili koulullamme. Hän kertoi omasta lapsuudestaan, kirjoittamisestaan ja urastaan 5.–9.-luokkalaisille. Teräs kertoi kirjoittaneensa ja lukeneensa aina paljon. Päiväkirjan kirjoittamisen hän aloitti 8-vuotiaana. Ensimmäisen novellinsa hän sai julkaistua 13-vuotiaana. Sen aiheeseen perustui myöhemmin hänen esikoisromaaninsa.

Kirjoja:
• Tyttö tulevaisuudesta (esikoisromaani)
• Sininen huone (nuortenkirja)
• Hämärinkäinen (lastenkirja)
• Perhosen varjo (nuortenkirja)
• Noitapeili (nuortenkirja)

Teräksellä oli lopussa aikaa, joten kysyimme häneltä pari kysymystä:

Montako kirjaa olet kirjoittanut?
– Olen kirjoittanut 16 kirjaa.

Milloin aloitit kirjojen kirjoittamisen?
– Aloitin kirjojen kirjoittamisen vuonna 2004.

Mistä kirjoitat mieluiten?
– Kirjoitan mieluiten fantasiakirjoja.

Miten suunnittelet kirjasi?
– Käyn eri paikoissa tekemässä muistiinpanoja, mutta en muuten kauhean tarkkaan.

Onko sinulla kirjailijaidolia?
– On, esimerkiksi Tove Jansson.

Mitä harrastuksia sinulla on?
– Opiskelen italiaa ja joogaan.

Haastattelu, teksti ja valokuva: Kerttu, Janita, Linda ja Laura, 7.lk.

maanantai 5. joulukuuta 2016

S2-oppilaiden ajatuksia itsenäisyydestä sekä itsenäisyyspäivästä

Minulle itsenäisyys merkitsee siitä, että maa, missä minä asun, voi tehdä mitä vaan ja milloin vaan. Minulle itsenäisyyspäivä on kiva ja vapaapäivä. Itsenäisyydestä tulee mieleen päivä, milloin ei tarvitse tehdä mitään, se on vapaapäivä. Seuraavana vuonna eli 2017, Suomessa on isompi tapahtuma kuin vaan juhla; Suomi itsenäistyi 100 vuotta sitten!! Jippii!!
Alina Sharapova 7B

Itsenäisyyspäivää juhlitaan Suomessa 6. joulukuuta joka vuosi, 1919 vuodesta lähtien. Mutta Suomi kuitenkin itsenäistyi vuonna 1917. Tasavallan presidentti pitää itsenäisyyspäivän illalla suuren juhlavastaanoton Presidentinlinnassa. Juhlien televisiolähetys on suosittu ohjelma. Juhlien seuraamiseen kuuluu juhlijoiden asujen arvioiminen. Nykyisin juhliin kutsutaan 1 600–2 000 vierasta. Minä itse tykkään katsoa Linnan juhlia televisiosta perheen kanssa!
Arina 6B

En juhli itsenäisyyspäivää Suomessa mutta juhlin Latviassa: kaikki menevät silloin Riikaan ja siellä on ilotulitus. Joskus lentää lentokoneita. Samaan aikaan on markkinat, siellä myydään eri elintarvikkeita.
Larisa 6B

Suomen itsenäisyyspäivä on Suomen kansallispäivä, jota vietetään 6. joulukuuta 1917. Itsenäisyyspäivä on vakavamielinen juhla, johon liittyy sodan ja kaatuneiden muisteleminen. Itsenäisyyspäivänä on tapana sytyttää ikkunalle kaksi sinivalkoista kynttilää. Minusta on kiva, että ei ole koulupäivää. Minulle itsenäisyyspäivä on normaali päivä. Minun perheessä ei juhlita itsenäisyyspäivää.
Ivan 7B

Minun mielestä tämä on tosi hyvä juhla ja Suomi voi olla ylpeä tämän päivän! Se tapahtui vuonna 1917 6. joulukuuta. Ensi vuonna on 100 vuotta! Myös koulusta on vapaapäivä ja se on kivaa. Me harvoin katselemme televisiota, mutta haluan nähdä tänä vuonna linnan juhlat.
Veronika 8B

Itsenäisyyspäivän juhla-aamunavaus 2.12.2016

Perjantaiaamuna koko koulu kokoontui juhlistamaan Suomen itsenäisyyspäivää koulun saliin. Ohjelmassa oli eskareiden ja 1.-2.-luokkalaisten upeat musiikkiesitykset sekä 8.-luokkalaisten lyhyt näytelmä Suomen itsenäistymisestä. Lopuksi laulettiin yhdessä Maamme-laulu Pertun säestämänä, jonka jälkeen koulupäivä jatkui normaalisti. Kouluun palataan seuraavan kerran itsenäisyyspäivän jälkeen keskiviikkona 7.12, joten tiedossa on neljän päivän viikonloppu!