keskiviikko 15. marraskuuta 2017

Taidetestaajat konsertissa


Kävimme 8.-luokan kanssa keskiviikkona 25.10. Joensuun kaupunginorkesterin konsertissa Rakkautta kesäyössä. Konsertti on osa valtakunnallista Taidetestaajat-hanketta, jossa kahdeksasluokkalaiset pääsevät kokemaan eri kultturielämyksiä.

Saavuimme Carelia-salille kahdentoista aikoihin, paikalla meitä odottivat limonadi- ja keksitarjoilut. Otimme limonadit ja menimme istuskelemaan alakerran penkeille ja odottelimme konsertin alkamista. Ennen konsertin alkua osa orkesterista tuli soittamaan aulaan.

Pienen musiikkinäytteen jälkeen suuntasimme yläkertaan kohti istumapaikkoja. Kun tulimme saliin sisälle, salissa oli jo paljon muita oppilaita, ja melu oli päätä huimaava. Kävelimme portaita salin alaosaan ja istahdimme kahteen riviin.

Odottelimme paikoillamme noin viisitoista minuuttia, kunnes esitys alkoi. Ensimmäiseksi he näyttivät meille lyhyen videon, jossa esitykseen valmistautumista näytettiin. Tämän jälkeen orkesteri saapui lavalle aplodien saattelemana. Melkein heti orkesterin saapumisen jälkeen kapellimestari saapui lavalle valtavien aplodien saattelemana. Kapellimestarin tulon jälkeen hän esitteli orkesterin soittimet. Soittimien esittelyn jälkeen orkesterin soittimia alettiin virittämään. Orkesterin viritysäänen antoi oboe. Sen jälkeen soittajat olivat valmiita ja kapellimestarin käskystä musiikki alkoi soida. Konsertissa soitettiin kaunista musiikkia, joka sisälsi tarinan. Musiikin loputtua orkesteri ja kapellimestari saivat valtavat aplodit.

Meidän mielestämme konsertti oli hyvin avartava kokemus musiikin maailmaan.

Tehnyt: Aamu, Sanni ja Neea

7.10.2017 lauantai viikkoa ennen syysloman alkua...


Meidän koulumme yrittäjyyskurssi oli koulussamme järjestänyt ohjelmaa yläkoululaisille opettajien avustuksella. Neljässä luokassa oli neljä eri opettajien järjestämää pajaa, joissa kuului käydä ja saada merkintä opettajalta siitä, että on käynyt kyseisen pajan läpi. Pajat olivat seuraavat: robottipaja, karaokepaja, venäjän kielen paja sekä biologian paja Elämää maljakossa.


Päivä alkoi vähän tylsästi, jos ei ollut rahaa mukana. Liikuntasalissa oli paljon kaikkea: pomppu- linna, leivonnaisten myynti, arpakojut sekä kasvomaalausta. Lisäksi ulos oli tuotu kaverikoiria, joita sai silittää. Jonkun ajan päästä oli ruokailu, ruokana oli hernekeittoa ja lettuja. Tämän jälkeen piti käydä pajoissa yksin, pareittain tai joukossa.

Päivän päätteeksi oli vuorossa nuorten yrittäjien esitykset omasta elämästään ja yrittäjyydestä. Yrittäjien esitykset olivat mielenkiintoisia kuunnella. Ja lopuksi oli jännittävä koripallopeli yrittäjien ja meidän koulun yläkoululaisten pelaajien välillä. Meidän pojat ja yksi tyttö voittivat!


Pajat olivat mielenkiintoisia, meillä oli hauskaa ja opittiin jotain uutta. Oli tosi hauska koripallopeli ja kaikille jäi hyviä muistoja päivästä. Toisaalta yrittäjyyskurssilaiset eivät päässeet käymään kaikissa pajoissa ja heidän päivänsä jäi yksinkertaisemmaksi (koska heillä oli päivän järjestyksen hommia), mutta jos ajatellaan, että he lähtevät joskus kerätyillä rahoilla esim. Lontooseen, on se ansaittu! Tämän kaltaisia toimintapäiviä on kiva olla, mutta jos se sattuu viikonlopulle, eivät varmasti siitä kaikki tykkää. Kiitokset yrittäjyyskurssilaisille, rehtorillemme Marille (hän myös vetää kyseistä kurssia), kaikille opettajille ja kaikille muille päivään osallistuneille!

Tekijät: Alina, Katriina ja Ksenia 8lk.

tiistai 7. marraskuuta 2017

Наша поездка в Москву

Всё началось вечером 25 сентября, когда все три класса собрались в одном помещении, и учителя объяснили нам программу поездки и правила безопасности. Нас распределили по группам, с которыми мы ходили по Москве. Примерно в одиннадцать часов вечера мы сели на поезд и отправились в путь.

Следующее утро началось с экскурсионной поездки по городу, в ходе которой мы побывали рядом с Московским Государственным Университетом (МГУ), на Воробьёвых горах и в торговом центре "Охотный ряд". Позднее мы заселились в гостиницу «Космос», где и провели остаток дня. В гостинице было очень весело.

На следующий день мы побывали в Кремле и сходили в Мавзолей Ленина, чего все ждали. В Кремле мы выполняли различные задания. После экскурсии по Кремлю мы зашли пообедать в ресторан "Годунов". Еда была очень вкусной и всем понравилась. Позднее мы приехали на метро на улицу Старый Арбат. Там было очень уютно, и мы весело провели время. Приятный и весёлый вечер закончился в гостинице. Большинству из нас этот день запомнился как лучший за поездку.

На следующее утро все шли на завтрак с небольшим огорчением, поскольку это был последний день в Москве. За этот день мы успели побывать в Музее Космонавтики и на ВДНХ. ВДНХ в вечернее время был очень красивым, а Музей Космонавтики - очень познавательным. В нём было множество экспонатов и даже настоящих космических модулей.

Вечером мы сели на поезд и отправились в сторону Финляндии. Наше путешествие было незабываемым, и никто не хотел возвращаться домой. Это путешествие мы будем помнить всю жизнь.

Ученики 9 класса, Лаппеенранта

Храм Василия Блаженного
Гостиница «Космос»
Вид из номера гостиницы на 20 этажа
У кремлёвской стены


torstai 19. lokakuuta 2017

Moskovan matka oli todella kiva!

9. luokan opintomatka Moskovaan starttasi maanantaina 25. syyskuuta 2017. 

80 yhdeksäsluokkalaista, vanhempaa ja opettajaa tekivät survoutumisen maailmanennätyksen mahtumalla 30 hengen luokkatilaan ja purkautumalla sieltä ulos hengissä. Sen jälkeen he kipusivat linja-autoihin, jotka käänsivät keulansa Vainikkalaa kohti. Liki välittömästi alkoivat joensuulaiset ja lappeenrantalaiset pikkugangstat joraamaan takapenkillä ja matka meni Partymeйkerin merkeissä.

Tullissa nupit kääntyivät pohjoiseen tarkastajien tullessa, mutta ketään ei onneksi saatu kiinni aseiden, alkoholin tai pienten sienten hallussapidosta.

Kaikki pääsivät puhtain paperein junalaiturille ja odottelun jälkeen raiteille kurvasi Tolstoi-juna. Ihmiset kiiruhtivat sisään ja hytteihinsä, minkä jälkeen alkoi kolmas maailmansota punkkapaikoista. 

Loppuillan ajan maisteltiin hytistä löytyneitä herkkuja, mm. hyönteiskarkoitteella höystetyiltä tohveleilta maistuvia blinejä, kuivia kroisantteja ja suklaata (joka maistui ihan hyvältä!), riehuttiin paikat sekaisin ja nukahdettiin aivan liian myöhään. Junamatka meni siis loistavasti!


Tiistaiaamuna heräsimme junassa kahdeksan aikaan ihan hyvin nukkuneina. Joillakin yöunet saattoivat hyvän hyttiseuran ja jännityksen takia jäädä lyhyehköiksi. Juna saapui Moskovaan, Leningradin asemalle, yhdeksän jälkeen. Astuimme ulos junasta intoa täynnä. Olimme vihdoin saapuneet Moskovaan! 

Aseman luona meitä odotti kaksi bussia valmiina viemään meidät kiertoajelulle ihmeelliseen Moskovaan. Ahtauduimme busseihin ja lähdimme kiertoajelulle. Meillä oli oppaana paikallisia opiskelijoita, jotka kertoivat meille paljon tietoa Moskovasta. Hetken aikaa ympäriinsä ajeltuamme pysähdyimme näköalapaikalle Varpusvuorille ihailemaan kauniita maisemia. 


Kiertoajelun jälkeen jalkauduimme vielä keskustaan katselemaan ja tutkimaan paikkoja. Näimme hienoja kirkkoja, suihkulähteitä, patsaita ja tietysti upean Punaisen torin. Kävelyn jälkeen olimme erittäin nälkäisiä, joten suuntasimme Okhotny Ryad -kauppakeskukseen syömään. Kauppakeskuksessa oli monenlaisia ruokapaikkoja, joista suurin osa tarjosi pikaruokaa. Kävimme syömässä Teremokissa, joka tarjoaa venäläistä pikaruokaa. Ruoaksemme valikoitui pelmenejä ja erilaisia blinejä. Ruokailun jälkeen kiertelimme vielä hetken katselemassa kauppoja. 


Kello oli jo paljon, joten lähdimme busseilla kohti hotelli Kosmosta. Hotellin ovella matkatavaramme läpivalaistiin. Kenenkään matkalaukusta ei onneksi löytynyt aseita tai ilotulitteita. Hotellin aulassa oli hirveästi aasialaisia. Matkanjohtajamme Mari Yanchukovich oli jo valmiiksi kirjannut meidät kaikki sisään hotelliin, joten pääsimme suoraan huoneisiimme, jotka olivat 20. kerroksessa. Hotellihuoneet olivat ihan hyviä, vaikka puutteita, esimerkiksi pistorasioista, oli. 

Illalla söimme hotellin buffetissa, jossa ruoka oli ihan hyvää. Valikoima oli ehkä vähän suppea, mutta ainakin marengit olivat hyviä. Kun vatsamme olivat täynnä, suuntasimme takaisin huoneisiimme. Ennen nukkumaanmenoa harjoittelimme hotellin puhelimien käyttöä ja juoksimme kilpaa käytävillä. Puolen yön maissa suurin osa oli jo unten mailla. 

Herättyämme keskiviikkoaamuna suuntasimme metrolla kohti Punaista toria. Siellä kävimme Mausoleumissa katsomassa suuren Neuvostoliiton johtajan, Leninin balsamoitua ruumista. Mausoleumissa piti olla täysin hiljaa eikä saanut kuvata, sillä se on käytännössä hauta. Monet Leninin ruumiin nähneet sanovat, että se näyttää vahanukelta.

Mausoleumin jälkeen lähdimme tutustumaan yhteen Venäjän tärkeimmistä nähtävyyksistä, Kremliin. Kävimme siellä monissa kirkoissa ja teimme aiheeseen  liittyviä tehtäviä. Näimme myös Tsaarikellon ja Tsaaritykin. Lopuksi kokoonnuimme Kremlin pääporteille odottamaan ravintolaan lähtöä.


Lähdimme kävelemään kohti Godunov-ravintolaa, jossa meitä odotti neljän ruokalajin lounas. Ruoka oli hyvää ja täyttävää, vaikka monet ruokailijoista olivatkin liian nirsoja. Sitten meillä oli paljon ostosaikaa Punaisen torin läheisessä kauppakeskuksessa. Osa kävi myös GUM:issa, joka on Moskovan vanhin kauppakeskus. Siellä on todella kallista, mutta itse kauppakeskus on todella esteettinen ja varmasti käymisen arvoinen.


Seuraavana ohjelmassamme oli Moskovan kuuluisin kävelykatu, Arbat. Siellä kävelimme koko kadun läpi tehden samalla tehtäviä. Kadulla oli paljon matkamuistokauppoja ja se on koristeltu kukilla hienosti. Ostimme sieltä matkamuistoja Lappeenrantaan ja jotkut kävivät syömässä. Sitten menimme metrolla takaisin hotellille. 


Torstaina heräsimme kello 8 ja lähdimme aamiaiselle omaan tahtiin. Syötyämme pakkasimme tavarat ja veimme ne hotellin alakertaan. Lähdimme Kosmonauttimuseoon, jossa oli todella kivaa. Sieltä lähdimme yritysvierailulle, 5. ja 6. ryhmä kävivät suomalais-venäläisessä koulussa. Siellä meille kerrottiin että koululla ei ole rahaa. Koulun jälkeen kävimme yhdessä Moskovan pienimmistä ostoskeskuksista (oikeasti todella iso). Siellä meillä oli kolme tuntia ostosaikaa.

Kun oli aika lähteä 5. ja 6. ryhmä päättivät lähteä sieltä bussilla, minkä takia juutuimme ruuhkaan emmekä ehtineet puistoon. Bussimatka oli todella hauska. Saavuimme hotellille, olimme siellä jonkin aikaa ja lähdimme bussilla juna-asemalle. Juna-asemalla istuimme lattialla kaksi tuntia ja odotimme junaa. Kun pääsimme junaan omiin hytteihin, jotkut (Aksia) kävivät nukkumaan. Loput muuttuivat lepakoiksi. Moskovan matka oli todella kiva.


keskiviikko 18. lokakuuta 2017

Kielipäivä kirjastossa


Lappeenrannan seudun kieltenopettajat ry järjesti yhdessä Lappeenrannan pääkirjaston kanssa kielipäivän lähialueen eskareille ja 1.–2. luokan oppilaille Euroopan kielipäivänä tiistaina 26. syyskuuta. Päivän tavoitteena oli tutustuttaa lapsia uusiin kieliin ja kulttuureihin sekä muistuttaa kulttuurisen monimuotoisuuden kunnioittamisen tärkeydestä. Yhdessä tekemällä haluttiin myös tukea lasten kulttuurien välistä oppimista. Kielethän rakentavat siltoja ihmisten välille, yhdistävät toisiinsa maita ja kulttuureja sekä edistävät keskinäistä ymmärrystä.

Kirjastossa vietetty kielipäivä koostui työpajoista, joita pienet koululaiset kiersivät ryhmissä. Pajoissa harjoiteltiin tervehtimään ja kiittämään eri kielillä. Lisäksi lapset pääsivät arvuuttelemaan, mistä maista eri ruoat ovat kotoisin, ja tunnistamaan, miltä tuttujen satukirjojen kannet näyttävät eri kielillä.


Kahdeksasluokkalaiset toimivat eskari-ja ekaluokkalaisryhmien oppaina pisteeltä pisteelle. Näin päivää kuvailevat oppaina toimineet Anni, Karoliina ja Viivi:

Tiistaina olimme kirjastossa opettajien avustajina. Kiersimme ryhmissä erilaisia kielipisteitä. Pisteissä oli kielten harjoittelua leikkimielisellä tavalla, joka kiinnosti lapsia. Meidän mielestämme päivä oli mukavaa vaihtelua normaaliin koulupäivään sekä meille että lapsille. 

Vierailumme kirjastossa kesti puoli yhdeksästä yhteentoista. Kiersimme pisteet ensin yhden kerran ja pienen tauon jälkeen toisen kerran eri lasten kanssa. Päivän aikana opimme eri kielten perussanoja. 

Olemme sitä mieltä, että tällaisia päiviä voisi olla enemmänkin, sillä ne auttavat lapsia kiinnostumaan eri kielistä ja sitä kautta opiskelemaan kieliä intohimon kanssa.





lauantai 14. lokakuuta 2017

Aktiivinen ilta koulussa



Lappeenrannan yksikössä järjestettiin liikunta- ja terveysmessut keskiviikkona 27. syyskuuta. Iltakouluna järjestetty tapahtuma kokosi yhteen paikallisia yhdistyksiä ja seuroja. 

Kaikki saapuivat koulun pihalle hyväntuuliseen puheensorinaan. Kuluneen päivän kuulumiset vaihdettiin, ennen kuin opettajat kutsuivat ryhmät koolle. Iltakoulu sai alkaa.

Ensimmäisenä oli vuorossa ihmiskimble. Menimme ryhmämme kanssa kentän päätyyn, jossa peli pidettiin. Tunnelma oli hyvä, hieman kylmästä säästä huolimatta. Neljän hulavanteen luokse kerättiin neljä oppilasta, ja siitä muodostuivat pelin joukkueet. Jokaisen hulavanteen sisällä oli neljä urheiluvälinettä: koripallo, hyppynaru, pieni maila ja sählypallo sekä jalkapallo. Näillä välineillä piti tehdä kymmenen ennaltamäärättyä liikettä, jonka jälkeen pelaajat juoksivat hyppyesteiden yli tarkkuusheittopaikoille. Tarkkuusheitossa heitettettiin joko renkaita tolppiin tai hernepusseja vanteiden sisälle. Onnistuneen heiton jälkeen pelaaja juoksi siirtämään joukkueensa pelinappulaa askeleen eteenpäin tikkailla ja meni suorittamaan saman uudestaan eri välineellä. 


Seuraava piste osoittautui meidän kohdallamme sählyksi. Tämä piste oli valittavissa aiemmin, ja toiset vaihtoehdot olivat LaPan järjestämä jalkapallo- tai Namikan koripallopiste. Sählyjoukkueet koostettiin yhteismielin kahden eri ryhmän jäsenistä. Peli pelattiin hyvillä mielin hämärtyvässä syysillassa. Pari mustelmaa pelinkulku antoi, mutta menoa se ei hidastanut esittelyihin siirtyessä.


Esittelypisteet koostuivat kolmasluokkalaisten lautasmalliesittelyistä, kahdeksasluokkalaisten Sokerit esiin -näyttelystä sekä eri toimintapisteistä päätalon luokissa. Nämä toimintapisteet sisälsivät muun muassa tanssipelin, rentoutumishuoneen sekä terveystietovisan. Näiden pisteiden jälkeen saimme juomat, joiden olisi ilmeisesti kuulunut maistua omenalta.


Tätä seurasi ohjattu fasciavalistus ja -huolto, jota kutsuttiin nimellä lihaskunto. Tällä pisteellä pääosin istuimme patjoilla kuuntelemassa selitystä fasciasta ja sen toiminnasta. Pääsimme myös rentouttamaan kehoamme erilaisilla fascialiikkeillä pehmorullien sekä piikkipallojen avulla.

Pääsimme vihdoin syömään ja vaihtamaan samalla siihenastisen koulupäivän kuulumiset sekä tapahtumat. Ruokana oli broilerikiusausta, joka maittoi hyvin aktiivisen päivän energiaksi. Ruoan jälkeen oli mahdollisuus ostaa vanhempainyhdistyksen järjestämästä kioskista jälkiruokaa.
Tekeminen jatkui sisätiloissa, mutta tällä kertaa cheerleadingin merkeissä. Tätä pistettä piti Lappeenrannan cheerleadingseura LoMa. Pääsimme harjoittelemaan cheerleadingin perusasentoja, omaa liikkuvuuttamme sekä testaamaan yksinkertaisia stuntteja nostamalla porukan pienimpiä. Kokeilimme esimerkiksi stunttia dead man, jossa yksi ihminen nostetaan ilmaan muiden käsille ja heitetään kerran ilmaan.


Ilta oli vielä nuori, alkoi vasta hiukan hämärtää, joten se oli hyvä tilaisuus frisbeegolfille. Kiekkoja piti hakea aivan talojen katoilta asti, mutta hauskaa oli. Opettajatkin pääsivät koettamaan heittotaitojaan koulun pihan omalla frisbeegolfradalla. Illan kylmyys ei hidastanut tässäkään lajissa, vaikka joidenkin tarvitsikin jo laittaa hanskat käteen.

Viimeisenä oli golfpiste. Oli jo aivan pimeää, mutta onneksi kirkkaat muovirinkulat, joita löimme metsikköön, erottuivat tummasta maasta hyvin. Laji osoittautui erittäin hauskaksi, sillä kerrankin pääsimme oikeasti lyömään jotakin niin kovalla tarmolla kuin huvitti. Kommelluksilta ei vältytty tässä lajissa, sillä eräs oppilas unohti pitää otteensa mailassa lyödessään. On vain kuviteltavissa, kuinka komeassa kaaressa painava maila lensi. Ketään ei kuitenkaan sattunut, ja ilta jatkui hauskalla ilmapiirillä, jossa kuitenkin oli jo illan kylmyyden kankeutta.
Ratkiriemukas iltakoulupäivä alkoi olla päätöksessään. Vielä jotkut vanhemmat ostivat kioskista iltanaposteltavaa, ennen kuin koulun ovet sulkeutuivat päivän päätteen merkiksi.

Teksti: Tiia Mykkänen, Maiju Nyrhi 8C


Myös kakkosluokkalaiset tykkäsivät iltakoulusta ja sen ohjelmasta. Tässä heidän kommenttejaan tapahtumasta:

- Iltakoulussa oli kivaa, koska minä sain kokeilla erilaisia pisteitä. Esimerkiksi jalkapallopiste oli tosi kiva. (Sofia Fedorova)
- Iltakoulussa oli kivaa tanssia ja venyttely oli myös kivaa. (Helmi Squrev)
- Iltakoulussa oli kivaa rentoutuspiste. Sähly ei ollut kivaa. (Siiri Pulli)
- Oli kivaa, koska oli eri urheilupisteitä. (Veeti Malaska)
- Kaikista kivointa iltakoulussa oli tanssiminen! (Enya Gritskov)
- Parasta oli tanssiminen! (Ella Posti)
- Sähly oli kaikkein kivointa. Oli myös kivaa, että illalla oli niin pimeää. (Oskar Niemelä)
- Minun mielestä iltakoulussa oli kivaa se, että siellä tehtiin yhteistyötä, pelattiin kivoja pelejä ja että vanhemmatkin saivat tulla. (Alina Ilina)
- Rentoutuspiste oli kiva, koska siellä oli rentouttavaa ja mukavaa. Oli kivaa, kun sai hieroa kaveria ja kaveri minua. (Venla Rinnepelto)
- Iltakoulussa oli kivaa, paitsi koripallopisteellä. Minun lempipiste oli rentoutuspiste! (Eira Näppäri)

keskiviikko 11. lokakuuta 2017

Eläimet hyväntekeväisyyden kohteena


Neljäs luokka keräsi rahaa eläinten hyväksi

Itä-Suomen koulun 4. luokka osallistui Yritys Hyvä -kilpailuun. He osallistuivat kategoriaan "Yhdessä hyvää" ja järjestivät hyväntekeväisyystempauksen eläinten hyväksi. Luokka keräsi rahaa  tekemällä kioskin keskiviikkona 4. lokakuuta. Jokaisella oli tehtävä ja monet leipoivat kioskia varten. Oppilaat leipoivat myös opettajainhuoneeseen, josta tuli myös paljon tuottoa. Rahaa tuli yhteensä noin 140 euroa.



Miksi juuri eläimet?

Vaihtoehtoja oli monia, mutta eläimet herättivät eniten kiinnostusta. Eläinten viikko oli myös lähellä, joten eläimet tuntuivat oikealta valinnalta. Luokassa kävi myös eläintensuojelun "ammattilainen", Suomen Eläintensuojeluyhdistysten liitto SEY:n Anne-Mari Huurtomaa-Altarriba. Anne-Mari kertoi muun muassa eläinten oikeuksista.

Toimittajat Anni Mäki-Hokkonen ja Idun Söderlund haastattelivat luokan oppilaita ja opettajaa.

- Eläimiä olisi hyvä "arvostaa" enemmän, sillä eläimet ovat saman arvoisia kuin ihmiset, kertoo Taru Vitikainen.

Opettaja Tiina Seppälä kertoo, että tempaus oli todella tarpeellinen ja oppilaat oppivat valtavasti. Hän kertoo myös, että  eläimiä on aina hyvä auttaa.

Emilia Inkinen kertoo, että oli tulokseen todella tyytyväinen ja oli iloinen, kun sai auttaa eläimiä.

- Me opimme paljon eläinten oikeuksista ja eläimistä ylipäätään, kertoo neljäsluokkalainen poika.


sunnuntai 8. lokakuuta 2017

Terveisiä Moskovasta – keskiviikko 27. syyskuuta

Aamu alkoi niin hyvissä kuin huonoissakin merkeissä. Hyvissä merkeissä, koska tiedossa oli mukava päivä Moskovan nähtävyyksien parissa. Mutta huonoissa merkeissä, ainakin osissa Joensuun yksikön huoneista, koska yö oli nukuttu huonosti sänkyjen kovuuden ja huoneen kostean/ lämpimän ilman takia.

Kello 8 aikoihin alkoikin sitten tapahtumaan, kun koko porukka kokoontui aamupalalle hotellin alakertaan. Aamupala oli monipuolinen ja maukas, mutta hiukan epäilyttävä tiettyjen ruokien osalta. Heti aamupalan jälkeen lähdettiin metroasemalle ja siitä metrolla kohti Leninin mausoleumia. Jonotimme mausoleumiin jonkin aikaa, mutta se oli sen arvoista, sillä balsamoidun Leninin näkemisestä oli puhuttu jo monia viikkoja ennen Moskovaan lähtöä.

Mausoleumin jälkeen siirryimme katsomaan Kremliä. Kremli oli hieno ja monien kauniiden rakennusten peittämä alue. Kremlin paikkojen ihastelu jäi kuitenkin meillä oppilailla hiukan vähäiseksi, koska mieltä kuumotti koko ajan suuri nippu tehtäviä, jotka täytyi saada tehtyä ennen Moskovasta lähtöä.

Kremlissä käynnin jälkeen lähdimme hiukan väsyneinä ja palelevina, mutta silti iloisina kävelemään kohti ravintolaa. Ravintolassa söimme monipuolisen, perinteisen venäläisen aterian, joka oli hieno lähikosketus venäläiseen kulttuuriin.

Herkullisen (ainakin joidenkin mielestä) ruokailun jälkeen olikin sitten mukava lähteä vatsat täynnä kohti ostoskeskusta. Shoppailun jälkeen lähdimme kävellen Arbat-kadulle, jossa jakauduimme haluamiimme porukoihin ja lähdimme syömään ja shoppailemaan sekä täyttämään tehtävälappuja.

Raskaan päivän jälkeen palasimme metrolla takaisin hotellille. Hetken hotellilla oltuaan osa porukasta lähti käymään lähimarketissa ja muut jäivät hotellille pitämään hauskaa luokkalaisten seurassa.

Hotelli keskiviikkoiltana kauppareissun jälkeen

Teksti ja kuva: Iina, Sonja, Pinja

keskiviikko 4. lokakuuta 2017

Älä heitä ruokaa roskiin!

Koulumme osallistui Hävikkiviikkoon 11.–17. syyskuuta yhdessä ruokalan ja Etelä-Karjalan jätehuollon kanssa. Etelä-Karjalan jätehuolto piti eskareille Jätejengi-nukketeatteriesityksen ja keskusteli heidän kanssaan jätteiden kierrätyksestä. Alla eskareiden sanelema teksti nukketeatteriesityksestä.


Etelä-Karjalan jätehuollon nukketeatteri kävi eskarissa maanantaina. Kaksi matoa kertoi meille roskien ja tarpeettomien tavaroiden kierrättämisestä. Tavaroita esittävät nuket kertoivat, mihin heidät pitäisi viedä käytön jälkeen.

Opimme, että metallitölkki pitää viedä metallikierrätykseen. Käytetyt kengät voi viedä kirpputorille. Muovipullon voi palauttaa kauppaan ja saada siitä rahaa. Ketsuppipurkin voi viedä muovikeräykseen. Hyvässä kunnossa olevan nojatuolin voi viedä kirpputorille tai kierrätyskeskukseen. Sanomalehti pitää heittää paperikeräykseen. Maitotölkin voi käyttää askarteluun tai laittaa kartonkikeräykseen. Tyhjän hillopurkin voi käyttää uudestaan tai laittaa lasikeräykseen. Moottoriöljypurkki pitää laittaa ongelmajätteisiin. Syödyn omenan voi laittaa biojätteeseen tai kompostoriin. Vanha tietokone pitää viedä kauppaan, josta se lähtee kierrätykseen.

Oppilaille kerrottiin hävikkiviikosta ja hävikkiruuasta aamunavauksessa, jossa nostettiin esiin ruuan matka pellolta pöytään sekä ne lukuisat vaiheet, jotka ruualle tehdään ennen kuin se päätyy eteemme. Aamunavauksessa kerrottiin myös lukujen avulla, kuinka suurista määristä on kyse. Jokainen suomalainen nimittäin heittää keskimäärin 24 kg syömäkelpoista ruokaa pois. Kotitalouksissa heitetään useimmiten pois leipää, valmisruokia, liha- ja kalatuotteita, tuoreita hedelmiä, vihanneksia, juureksia ja marjoja sekä kahvia.

Kotitalousopettaja johdolla oppilaat pohtivat, miten ylijäänyttä ruokaa voidaan hyödyntää uudelleen. Erilaisia reseptejä kertyikin paljon.

Hävikkiviikon reseptit (7lk) 

Älä heitä hukkaan vaan muuta muuksi ruoaksi! – uusia aterioita ruoantähteistä
  • Jauheliha- ja kinkkukastike > makaroonilaatikon täytteeksi, lämpimien voileipien päälle, tortillojen tai pitsan täytteeksi  
  • keiton loppu > risoton pohjaksi, lisää vain riisiä, makkaraa, herne-maissi-papupussi 
  • keitetyt perunat > perunasalaattiin, pyttipannuun, muussiin, munakkaan täytteeksi 
  • riisipuuron jämät > karjalanpiirakan täytteeksi 
  • mannapuuro > pannariin, lisää vain maitoa ja pannariaineksia 
  • kuivakakku tai kaura- ja suklaakeksit  > pappilan hätävara, lisää hedelmiä sekä kerma- ja vaniljavaahtoa
  • pullat > köyhät ritarit, korput 
  • pullataikinan loppu > mustikkapiirakka

Ruokalan väki punnitsi ruokalassa syntyvän biojätteen määrää Hävikkiviikkoa edeltävällä viikolla, hävikkiviikolla ja vielä sitäkin seuraavalla viikolla. Ruokahävikin vähenemisestä he lupasivat jäätelöt oppilaille. Jäätelöt tarjoiltiin Hävikkiviikon jälkeisellä viikolla. 

Kestävän elämäntavan ja matkailun kurssilla tuotettiin taulukko biojätteenmäärää varten sekä muita kannustavia kylttejä ruokahävikin vähentämiseen. Oppilaatkin innostuivat kannustamaan toisiaan hävikin pienentämiseksi. Toivotaan, että sama meno jatkuu läpi vuoden.



Hävikkiviikon biojätemääristä 4. luokan oppilaat laativat matematiikan tunnilla diagrammeja ja pohtivat syitä erisuuruisiin biojätemääriin. Esiin nousivat muun muassa seuraavat seikat: Päivänä, jolloin tarjoiltiin hedelmiä, biojätteen määrä oli suurempi. Kalaruokapäivinä biojätettä syntyi enemmän. Erityisen pieni biojätteen määrä oli päivänä, jolloin tarjoiltiin makaronilaatikkoa. Oppilaiden mukaan heidän kuuleminen ruokalistaa suunniteltaessa voisi vähentää biojätteen määrää.



Etelä-Karjalan jätehuolto piti myös Kierrätysguru-jäterasteja neljännelle luokalle ja esittelyn jätehuollosta sekä Kierrätysguru-jäterastit kestävän elämäntavan ja matkailun kurssilaisille. Parhaiten menestyneet ryhmät saivat muistoksi Etelä-Karjalan jätehuollon pipot ja kaikille jaettiin heijastimet.


lauantai 16. syyskuuta 2017

Радость живёт в детях!


Время волшебников прошло? Или их можно найти среди нас? Дети, дети - это самые настоящие волшебники. Их мечты и представления о жизни чисты и удивительны. Возьмём Маленького Принца. Он верил в любовь и не переставал искать дружбу. Или Суок, которая прошла все испытания и нашла своего брата.

Нам повезло, что мы попали на театральный фестиваль в городе Йоэнсуу. В нем участвовали детский музыкальный театр г. Реутов и Выборгский детский театр. Мы посмотрели музыкальное представление "Пятнадцать песен о разлучённых детях" по мотивам сказки "Три толстяка" Ю. Олеши и кукольное театральное представление "Маленький принц".

Особенно нам понравилось восхитительное пение маленьких актеров. Они пели так искренне и вживаясь в свою роль, что каждый зритель ощущал всю глубину этой сказки, даже тот зритель, который не понимал русский язык. До этого спектакля мы познакомились с творчеством Ю. Олеши и считаем, что артистам удалось уловить и передать тайный смысл, который скрывается между строк этой истории. 

И, конечно, никто не остался равнодушным, как семилетный малыш играл маленького принца! Именно таким мы и представляли маленького принца, читая произведение Экзюпери.

Хорошо, что у нас иногда появляется возможность увидеть юные таланты из России и насладится их творчеством!

perjantai 1. syyskuuta 2017

Hurjan hauska perjantai


Lappeenrannan yksikössä kuljettiin perjantaina 25. elokuuta rastilta toiselle, kun peruskoulun oppilaat ja opettajat viettivät Kaverikierros-toimintapäivää. Koulun sisä- ja ulkotiloihin oli pystytetty erilaisia toimintarasteja, joiden ohjelmassa oli muun muassa krokotiilijoen ylittämistä, viestijuoksua, tanssimista ja älynystyröiden testaamista.

– Tykkäsin viestijuoksuista, sain olla reppuselässä. Tykkäsin myös krokotiilijoesta, koska pääsin koko ajan siirtämään laatikkoja. Oli kivaa, kun päästiin laulupisteeseen. Sain kirjoittaa. Meidän ryhmän nimi oli Kotkat, kolmannen luokan Eva Mitrofanova kuvailee Kaverikierros-päivän ohjelmaa.


– Kaukalossa pelaaminen oli kivaa. Kaukalossa sai vuorotellen laukoa maaliin ja maalin takana oli tutka, mikä otti selvää, kuinka kovaa pallo meni maaliin. Oman räpin tekeminen oli myös hauskaa. Kaverikierroksen ryhmät oli mielestäni hyvät ja myös palvelut, kolmasluokkalainen Joona Joensuu täydentää.

Oppilaat kiersivät rasteja ryhmissä, joissa oli jäseniä jokaiselta luokka-asteelta. Samassa porukassa oli siis väkeä aina eskarista ysiluokkalaiseen saakka.

– Kivointa oli se luottamus, mitä meille annettiin ryhmän vanhimpina. Ohjasimme nuorempia ja saimme olla äänessä, yhdeksännen luokan Valtteri Nuottamo kommentoi.

Sekaryhmät pistivät oppilaat myös venymään ja kokeilemaan tehtäviä, jotka eivät kuulu omalle mukavuusalueelle.


– Idea oli ihan hyvä mutta toteutus erikoinen. Ysiluokkalaiset eivät mielellään leiki keppareilla esimerkiksi. Ysiluokkalaiset ovat kuitenkin vanhimpia, joten heidän täytyy pitää yllä hyvää ysiluokan mainetta eli olla aikuismaisia jollain tapaa. Mutta oli kivaa auttaa pienempiä ja ystävystyinkin siellä muutaman pienen kanssa, Safira Paavola pohtii.

Ystävän löysi myös kolmannen luokan Annika Väisänen, joka piti vauhdikkaiden liikuntarastien lisäksi myös oman laulun tekemisestä.

– Viestijuoksut olivat todella kivoja. Sain reppuselkäjuoksussa uuden ystävän. Opin pelaamaan jalkapalloa ja heittämään frispiitä. Se oli hauskaa. Meidän laulu oli hauskin. Sitä oli todella kiva tehdä. Nauroimme niin kovaa, että sukat pyöri jaloissa! Keppihevosetkin olivat hauskoja ja esteet helppoja, Väisänen kertoo.


Kaverikierroksen ryhmät eivät olleet oppilaille täysin uudet, sillä ne koottiin jo tiistaina 15. elokuuta. Ensimmäisessä tapaamisessaan jokainen ryhmä päätti itselleen nimen ja valitsi keskuudestaan vastuuoppilaan. Osa ryhmistä keksi myös yhteisiä kannustuslauluja ja -huutoja sekä salaisia tervehdyksiä

 – Aluksi ryhmämma oli aika hiljainen, mutta krokotiilimerirastin aikana teimme paljon yhteistyötä. Se oli viimeinen rastimme ja lähdimme kotiin iloisilla mielin, yhdeksäsluokkalainen Laura Schönberg kertoo.


Samantyyppisen havainnon oli tehnyt Lauran luokkakaveri Aleksei Zeleznjakov, jonka tiimi oli todella kiva.

– Oli hyvä joukkuehenki, kaikki tuli hyvin toimeen kaikkien kanssa, Aleksei tiivistää.

Perjantain Kaverikierroksella huomasikin, että ryhmät olivat alkaneet hitsautua yhteen ja samaan porukkaan kuuluvat oppilaat pitivät huolta toisistaan. Aurinkoinen sää helli rastilta toiselle kiertäviä ryhmiä ja tunnelma koulualueella oli todella hyvä. 


– Krokotiilijoki oli hauska, koska siinä oli pohdittavaa ja se kohotti yhteishenkeä. Parasta kaverikierroksessa oli se, että sai olla ulkona. Ryhmät olivat mielestäni hyvät. Viestijuoksut olivat hyviä, koska viestit olivat erilaisia, kolmasluokkalainen Simo Asikainen tiivistää.


Kaverikierroksen tarkoituksena on tutustuttaa koulumme oppilaat toisiinsa ja lisätä yhtenäiskoulun luokkien välistä yhteishenkeä. Lisäksi ryhmissä toimiminen madaltaa luokka-asteiden välisiä rajoja ja osoittaa oppilaille, että kaverina voi olla myös itseä nuorempi tai vanhempi koululainen.

– Kaverikierros teki perjantaista hurjan hauskan! Kaikissa rasteissa oli mukavaa, mutta paras oli krokotiilijärvi- ja hämähäkinseittirasti. Oli myös ihana huomata, miten toisilleen liki tuntemattomat ihmiset alkoivat toimia yhdessä ja tauoilla ihan vain juttelemaan niitä näitä. Isot auttoivat pienempiä ja pienemmät isoja. Ja maskottipandasta pidettiin hyvää huolta! ysiluokan Emma Lednikova kuvailee.

torstai 1. kesäkuuta 2017

Haastattelussa agility-harrastaja


Imatran yksikössä taiteiltiin erilaisia mediatuotoksia viimeisessä jaksossa, kun seiskaluokkalaisilla oli viestinnän valinnaiskurssi. Tällä videolla Suvi-Tuuli Skyttä kertoo, millainen harrastus on agility. Kameran takana ovat Essi Urpalainen, Sani Rantanen ja Senna Tuuli.

3.-luokan retki Sortavalaan

Me kolmoset lähdimme torstaina kello 6.00. Matka kesti kaksi tuntia ja rajalla meni noin tunti. Rajalla meidän piti näyttää passimme noin neljä kertaa. Venäjän puolella näimme kaksi vesiputousta ja Paasovuoren. Perillä menimme Kuhavuorelle. Kuhavuoren huipulle oli 157 porrasta. Kuhavuorelta oli hyvät näkymät. Tullessa Kuhavuorelta me näimme vanhan tyttökoulun ja poikakoulun. Me kävimme syömässä Serdobol-ravintolassa ja leikkipaikassa. Alkupalana oli salaattia, pääruokana oli keittoa ja riisiä ja kanaa, lopussa saimme teetä. Sitten kävimme Pohjois-Laatokan museossa. Museossa oli kivi- ja nukkenäyttely. Sitten menimme shoppailemaan pienissä ryhmissä Jarmarka-nimiseen kauppakeskukseen. Saimme ostaa, mitä halusimme viidessäkymmenessä minuutissa. Sitten lähdimme kotimatkalle. Menimme vielä rajan lähellä olevaan pieneen kauppaan, jonka nimi oli Kolmas. Sieltä ostimme karkkeja ja pomppupalloja. Tulimme koululle noin puoli seitsemän.

Teksti: Sanni Mäkiranta, Elina Ruusuvuori ja Nella Voutilainen, 3.-luokka


Matka kesti 3 tuntia ja 30 min. Passit piti näyttää ainakin kuusi kertaa, jos paluu & tulomatka lasketaan. Näimme kaksi vesiputousta. Ruokana oli aluksi salaattia, sitten keittoa ja vielä sitten riisiä ja kanaa. Sen jälkeen menimme leikkipuistoon. Menimme Kuhavuorelle, sieltä oli hyvät näkymät. Shoppailu oli mukavaa, venäläiset karkit olivat hyviä. Matkalla ja paluumatkalla käytiin myös kaupassa nimeltään Magasin suomeksi kirjoitettuna. Museossa kerrottiin kivistä ja nukeista. Museossa pystyi tekemään tulivuoren hiekasta. Varmaan kaikki ostivat karkkia kaupoista. Toinen kauppa oli nimeltään Jarmanka. Sortavalassa oli mukavaa kierrellä. Näimme koulun ja Runonlaulajapatsaan. Näimme Laatokan. Paluumatkalla herkuteltiin paljon. Näimme Paasovuoren, joka oli todella iso. Yhdessä talossa oli ampumisen jälkiä. Matkalla näimme ränsistyneen paikan. Oli kiva palata kotiin.

Teksti: Kuuno Liminka 3.-luokka

torstai 25. toukokuuta 2017

Rajan toiselle puolelle

Tiistai 16.5.2017

Lähdimme Joensuusta klo 5.00. Pysähdyimme matkan välissä Vaajakosken ABC: lle. Klo 8.00 olimme Imatralla. Sen jälkeen jatkoimme Svetogorskin tulliin. Tunnin matkan jälkeen saavuimme Viipuriin, jossa meitä odotti hotelli Druzhba ja ruoka. Alkuruokana oli kaalisalaattia, sitten pääruokana oli venäläistä kanakeittoa, perunamuusia ja yksi lihapulla. Allergikoille oli kasviskeittoa ja todella suolaista perunaa ja kylmää kalaa. Druzhban jälkeen menimme takaisin bussiin ja lähdimme kohti Pietaria. Viipurista Pietariin kesti noin 2 1/2 tuntia.

Kun tulimme Pietariin, menimme Pietari-Paavalin linnoitukseen. Siellä oli Pietari Suuren hauta ja muitakin Venäjän tsaarinajan hautoja. Se oli myös täynnä kultaa. Pietari-Paavalin linnoituksen jälkeen lähdimme kävellen kohti meidän isoa hotellia eli legendaarista hotellia St-Petersburg. Siellä söimme illallista. Sen jälkeen lähdimme kohti lähikauppaa 7Я семьЯ. Illalla oli vielä Suomi-Kanada jääkiekon MM-kisan viimeinen lohko-ottelu. Sen jälkeen moni meni nukkumaan.


Keskiviikko 17.5.

Heräsimme klo 7.00 ja lähdimme syömään hotellin aamupalaa. Hotellissamme oli paljon kiinalaisia ja aamupalalla oli todella täyttä. Saattoi olla, että et päässyt kaverisi kanssa samaan pöytään, vaan jos oli yksi vapaa paikka, sinun täytyi vain istua siihen. Lähtö hotellilta Grand Marketiin oli kello 8.00. Grand Marketissa me näimme upean ja suuren Venäjän pienoismallin. Siellä junat ja autot ajoivat, tulipaloja syttyi, yöt ja päivät vaihtuivat, tuli pimeää ja taas valoisaa. Vapaan kiertelyn jälkeen meillä oli siellä ruokailu. Söimme alkuruokana kasvissosekeittoa ja pääruokana oli ranskalaisia, kievin kanaa sekä venäläistä salaattia.

Ruokailun jälkeen siirryimme bussilla eläintieteelliseen museoon. Museo oli täynnä täytettyjä eläimiä sekä Pietari Suuren eläimiä. Museo oli todella valtava ja oli hieno kokemus käydä siellä. Saimme kierrellä siellä jalkamme uuvuksiin. Sen jälkeen meidän oli kumminkin vielä jaksettava kävellä ensin Nevskille ja vielä siellä olisi pitänyt jaksaa shoppailla. Nevskillä saimme kulkea pienryhmissä ja käydä kaupoissa sekä syödä missä halusimme. Olimme kylläisiä ja pian sen jälkeen lähdimme katsomaan Kirkkoa Veren päällä. Olisimme menneet kirkkoon sisälle, sillä pääsymaksu oli vain 50 ruplaa, mutta kirkko oli mennyt juuri kaksi minuuttia sitten kiinni, kun saavuimme sinne. Siinä kirkon edessä alkoi kumminkin pian miimikkojen esitys. Se oli hauskaa katseltavaa. Sää oli koko matkamme ajan todella kaunis ja lämmintäkin oli. Tämän rankan päivän jälkeen palasimme hotellille ja halukkaat kävivät vielä kaupassa. Kauppaan ei ollut pitkä matka, sillä se sijaitsi aivan hotellimme vieressä.


Torstai 18.5.

Aamulla heräsimme hotellilla klo 07.15. Otimme jo edellisenä päivänä pakatut tavarat ja veimme ne bussiin. Kävimme aamupalalla hotellin ravintolassa. Ravintola oli aivan täysi, joten paikan löytäminen oli hankalaa. Aamiaisen jälkeen luovutimme hotellihuoneet ja lähdimme klo 9 aikoihin bussilla kohti Pietarhovia. Bussimatka meni rattoisasti jutellessa ja nukkuessa. Näimme matkalla presidentti Vladimir Putinin suuren kesähuvilan ja tilukset.

Sitten saavuimme Pietarhoviin, jossa meillä oli aikaa vain puolitoista tuntia. Monien mielestä aikaa olisi voinut olla enemmän. Pietarhovin palatsi oli suuri ja erittäin koristeellinen. Sen edessä olevat suihkulähteet olivat kultaisia ja mahtavia. Kiertelimme alueella ja näimme lisää erilaisia ja erikokoisia suihkulähteitä. Pietarhovin arkkitehtuuri oli kaunista ja hämmästyttävää. Puutarhoissa oli kesyjä puluja ja oravia. Pietarhovissa oli myös sellaisia suihkulähteitä, joiden läpi pystyi juoksemaan ja yrittää olla kastumatta. Muutama oppilas kuitenkin kastui ja joutui vaihtamaan vaatteet bussissa. Parkkipaikan vieressä oli monia pieniä matkamuistokojuja.

Pietarhovista lähdimme ajamaan Suomenlahtea kiertäen kohti Viipuria. Viipurissa söimme hotelli Druzhbassa kolmen ruokalajin päivällisen. Alkupalaksi oli salaattia, pääruuaksi oli perunamuusia ja pihvi ja jälkiruuaksi pala piirakkaa. Ruokailun jälkeen matkamme suuntautui ostoskeskus Karuselliin, jossa meillä oli ostosaikaa noin tunti. Karusellin jälkeen matkamme jatkui kohti tullia. Tie Viipurista Svetogorskiin oli kuoppainen ja muutenkin huonossa kunnossa. Ensin ylitimme Venäjän tullin, jossa henkilökunta oli hieman epäkohteliasta. Seuraavaksi ylitimme vielä Suomen tullin, jossa henkilökunta oli huomattavasti mukavampaa. Tullin jälkeen veimme imatralaiset heidän koululleen, ja siitä jatkui meidän matkamme kohti Joensuuta. Bussimatka kului pelatessa ja laulaessa. Saavuimme Joensuuhun klo 22 maissa. Matka oli mahtava!


Tekijät: Joensuun yksikön 6.-luokkalaiset

maanantai 22. toukokuuta 2017

TET-harjoittelussa eduskunnassa

Olin TET-harjoittelussa eduskunnassa Anneli Kiljusella ja hänen avustajallaan Anette Karlssonilla 4.–10. toukokuuta.

Pääsin eduskuntaan TET-harjoitteluun kysymällä Anneli Kiljuselta. Varmistettuaan, ettei sosialidemokraattisella puolueryhmällä ollut mitään, Anneli vastasi myöntävästi. Sen jälkeen lähetin monta sähköpostia, tein virallisen hakemuksen ja sain viimein TET-harjoittelupaikan eduskunnasta. Olin erittäin innoissani.


Ensimmäisenä päivänä minua jännitti paljon. Jännitys meni onneksi nopeasti ohi, kun tapasin Aneten, joka tuli minua aamulla Pikkuparlamentin ovelle vastaan. Kävimme katsomassa vähän paikkoja ja sitten tulimme hissillä viidenteen kerrokseen, joka on SDP:n kerros. Ensimmäinen työtehtäväni oli yhteystietojen etsiminen. Etsin järjestöjen yhteystietoja ja tein niistä Excel-taulukon. Kello 12 menimme syömään aika isoon ruokalaan, jossa oli ruoaksi kanaa ja villiriisiä.

Iltapäivällä osallistuin puolueryhmän kokoukseen, jossa olivat läsnä mm. Antti Rinne, Maarit Feldt-Ranta ja Jutta Urpilainen. Kokouksessa minun piti esitellä lyhyesti itseni koko puolueryhmälle. Esittäytyminen jännitti minua vähän, mutta se sujui oikein hyvin. Kokouksessa vieraili myös Pohjoismaiden neuvoston presidentti Britt Lundberg, joka puhui vain ruotsia, joten ruotsin kielen taidostani oli hyötyä.

Perjantain aloittelimme toimistopalaverilla, jossa keskusteltiin sote-asioista. Sen jälkeen Anneli Kiljunen kertoi minulle työstään kansanedustajana. Pian menimme syömään. Ruoan jälkeen lähdimme seikkailemaan pitkin eduskunnan loputtomia käytäviä, jotka Anneli kyllä tunsi erittäin hyvin. Anneli esitteli minulle paljon paikkoja, kuten valiokuntien kokoushuoneet, eduskunnan oman postitoimiston ja istuntosalin. Esittelykierroksen aikana tapasin paljon ihmisiä. Tapasin jopa uuden oikeusministerin, Antti Häkkäsen. Koska oli perjantai, pääsin jo vähän aikaisemmin töistä.

Maanantaina menin taas innokkaasti töihin. Työpäiväni alkoi vasta kello 12. Sain vallata Anneli Kiljusen työhuoneen, koska maanantaisin kansanedustajat eivät ole töissä. Työhuoneessa oli oikein mukava ja pehmeä työtuoli, jossa oli mukava istua.


Minua oli pyydetty miettimään, miten nykynuoret tavoittaa parhaiten. Olin viikonlopun aikana kysynyt tähän kavereiltani apua, joten oli helppo alkaa listata nykynuoria kiinnostavia asioita. Yhdeltä menimme Aneten kanssa syömään. Iltapäivällä nidoin paperinippuja yhteen, mikä oli oikein helppoa ja mukavaa.

Tiistaina osallistuin moneen kokoukseen. Ensin osallistuin kokoukseen, jossa kerrottiin valiokuntien kuulumiset ja puhuttiin sote-asioista. Kello 14.30 alkoi toinen kokous, johon sain osallistua. Sielläkin puhuttiin sote-asioista, etenkin valinnanvapaudesta.


Keskiviikkona sain miettiä, mitkä olisivat tärkeimpiä asioita uudistuvassa eläinsuojelulaissa. Menin syömään toisten avustajien, Aylan ja Veronican, kanssa, koska Anetella oli töitä. Ruoan jälkeen järjestelin Annelin työhuoneessa olleita lehtiä.

Annelin mennessä syömään lähdin mukaan, koska Anneli ja Anette kirjoittivat syödessään arvion työkorttiini. Palattuamme ruokalasta, pyysin saada ottaa yhteiskuvan Annelin ja Aneten kanssa. Anneli sai hyvän idean: otimme kuvan hississä, jotta saisimme hienon taustan kuvaan. Kuvan ottamisen jälkeen hyvästelimme toisemme Aneten kanssa.


Iltapäivällä pääsin seuraamaan eduskunnan täysistuntoa, jossa käsiteltiin valinnanvapauslakia. Tiistain kokousten ansiosta oli täysistuntoa helpompi seurata, koska ymmärsin, mistä puhuttiin. Täysistuntoa seuratessa minut yllätti se, miten kansanedustajat, aikuiset ihmiset, huutelivat toistensa päälle.

En pystynyt seuraamaan täysistuntoa loppuun saakka, koska junani takaisin Lappeenrantaan lähti varttia yli neljä. Ennen lähtöäni Anneli Kiljunen tuli hyvästelemään minut ja antoi minulle muistoksi käsintehtyjä konvehteja ja Arabian eduskunta-mukin. Lopuksi halasimme.


Kun olin kävellyt ovesta ulos, tuli jotenkin haikea fiilis. Olin viettänyt niiden ihanien ihmisten kanssa mahtavat viisi päivää ja olisin voinut jäädä vielä toisiksi viideksi päiväksi. Jäin kaipaamaan eduskuntaa, mutta ehkä joskus pääsen sinne takaisin.

Opin TET-jaksoni aikana paljon uusia asioita eduskunnasta ja siellä tehtävästä työstä. Opin, kuinka tärkeää työtä kansanedustajien avustajatkin tekevät, yhteistyötä tehdään yli puoluerajojen ja eduskunnassa tehdään paljon sellaista työtä, jota emme näe.

Kiitos todella paljon koko SDP:lle siitä, että sain tulla TET-harjoitteluun eduskuntaan! Erityiskiitokset Anette Karlssonille ja Anneli Kiljuselle, jotka ohjasivat minua koko TET-jaksoni ajan!

Teksti ja kuvat: Aksia Söderlund




sunnuntai 7. toukokuuta 2017

Päivä Yrityskylässä


Lappeenrannan yksikön kuudesluokkalaiset pääsivät tutustumaan työelämään 24. huhtikuuta, kun luokka vieraili Yrityskylässä. Jokaisella oppilaalla oli ammatti, jonka työtehtäviä hän hoiti Yrityskylä-päivän ajan. Päivään oli valmistauduttu muun muassa tekemällä videotyöhakemukset, osallistumalla työhaastatteluun ja tutustumalla työelämän perusasioihin. Tässä oppilaiden kommentteja Yrityskylässä vietetystä päivästä:

”Olin Yrityskylässä Lappeenrannan Energialla. Ammattini oli asiakasneuvoja. Siinä ammatissa neuvoin asiakkaita säästämään sähköä eri keinoin ja pidin energiatietovisaa. Työn tekeminen oli mukavaa mutta välillä olimme kaikki eri mieltä, joten jouduimme sulkemaan liikkeen hetkeksi ja miettimään, miten voisimme tehdä, jotta se olisi hyödyksi kaikille meille Lappeenrannan Energian työntekijöille. Helppoa oli, kun oli valmiit paperit, mihin kirjoitettiin ketkä asiakkaat osallistuvat mihinkin koulutukseen ja ketkä varasivat energiankulutusmittarin.” (Saimi)

”Minä olin Etelä-Saimaan päätoimittaja ja minun tehtävä oli olla vastuussa siitä, että Etelä-Saimaan lehti tehdään hyvin ja julkaistaan ajallaan. Hoidin myös Etelä-Saimaan laskut sekä sopimukset. Minä oli osallisena kokouksissa ja pidin kaksi puhetta. Opin, miten pääteksti lehteen kirjoitetaan, miten laskut maksetaan ja miten yrityksiä hoidetaan. Yrityskylässä oli kivaa ja siellä sai tutustua uusiin ihmisiin. Yrityskylä oli kuin pieni maailma, jossa lapset työskentelivät. Yrityskylässä helpointa oli tehdä lehteä sekä auttaa toimittajia. Vaikeinta oli puheiden pitäminen sekä muiden yritysten auttaminen.” (Sonja)


”Olin apulaismyymäläpäällikkö. Minun piti auttaa myyjiä, päällikköjä ja tehdä päällikön tehtäviä. Minä kävin äänestämässä ja tietovisoissa. Siellä oli kivaa. Helpointa oli tehdä tehtävät, maksaa laskut ja olla itseni. Hankalaa oli ehtiä kaikkiin paikkoihin.” (Siiri)

”Minun ammattini oli käyttömestari, ja minun töihin kuului erilaisia asioita. Minun piti pitää vesikouluvartti, ja se meni ihan pieleen, koska en osannut aluksi käyttää sitä ”peliä”, mitä piti pelata, mutta muuten meni kaikki hyvin ja oli tosi kiva päivä.” (Elsi)

”Minun tehtäväni/ammattini oli Lutin tekniikan tutkija. Työtehtäviini kuului wattipyörän käytön opettaminen ja asia x:n keksiminen. Työni oli muuten helppo, mutta käytin liikaa aikaa asia x:n keksimiseen. Asia x oli loppujen lopuksi tekopuu, joka oli tehty puuhakkeesta, sahanpurusta ja värillisestä muovista.” (Joonas)

”Olin töissä Etelä-Saimaassa. Olin toimittaja. Kirjoitin tarinoita lehteen, haastatteluita ja otin vastaan lehden tilauksia. Siellä oli kivaa, paitsi ei ollut oikeata ruokaa ja yhteensä sai palkaksi vain 14 €. Oli helppoa tilata pankkikortti ja oli vaikeata kirjoittaa tietokokeella ja piti juosta koko ajan.” (Janne)

”Olin toimitusjohtaja Lappeenrannan Energia Oy:ssä. Siellä oli paljon tekniikkaa, esimerkiksi tietokone ja tabletteja. Se oli paras työpaikka tähän mennessä. Tuotteet olivat liian kalliit ja palkka oli pieni. Kaikki meni todella hyvin mutta harmi, että sai lähettää vain yhden laskun muille.” (Maksim)


”Työskentelin Etelä-Saimaan toimittajana. Työtehtäviini kuului ihmisten haastattelu ja lehtijutun kirjoittaminen, lehtien jakaminen ja tietovisan tekeminen. Mielestäni Yrityskylässä oli mukavat ohjaajat ja päivä oli kiva. Helpointa oli ihmisten haastattelu, koska kysymykset olivat valmiina, ja vaikeinta oli laskujen lähettäminen, koska en osannut käyttää sitä sovellusta, jolla laskut lähetettiin.” (Noona)

”Työskentelin Etelä-Saimaassa toimittajana. Minun tehtävänä oli haastatella ihmisiä, tehdä lehteä ja ottaa mainostilauksia vastaan. Toimittajana oli ihan kivaa ja muutenkin siellä oli kivaa. Helppoa työssä oli haastatteleminen. Vaikeaa oli tehdä sitä lehteä, koska siinä piti kirjoittaa juttuja tietokoneelle. Se sivu, mille ne piti kirjoittaa, oli sekava, koska siellä oli jo valmiiksi paljon tekstiä. Sitten niiden tilalle piti kirjoittaa se juttu ja sitä ei oikein tiennyt, että mihin kohtaan ne piti kirjoittaa.” (Ida-Sofia)

”Minä olin Lidlin myyjä. Monet oppilaat kävivät meillä ostamassa suklaalevyjä, huulikiiltoa tai omenasipsejä. Minun mielestä se oli aika haastavaa mutta kivaa ja mukavaa.” (Sofia)

”Yrityskylässä minä olin kestävän kehityksen koordinaattori. Työskentelin kaupungintalossa. Minun työ oli kiva ja mukava. Minulla oli paljon tehtäviä. Minun mielestä se on aika kiva, mukava hauska, paras paikka! (Anfisa)