tiistai 2. tammikuuta 2018

Uusia lukukokemuksia itänaapurista

Piru ja muita kertomuksia -novellikokoelman kaikkien novellien tapahtumat sijoittuvat Tarusa-nimisen kaupungin ympäristöön. Tarusaa ei kuitenkaan suuremmin kuvailla teoksessa, mutta kirjaa lukiessa siitä selvisi hieman tietoa. Tarusa on hyvin pieni kaupunki Moskovan lähellä, joka sijaitsee Tarusa-joen varrella. Tarusassa on muutamia suurempia kartanoita, sekä normaaleja venäläisiä taloja, joissa asustaa lapsiperheitä. Novelleissa mainittiin myös muutamaan otteeseen Venäjän pääkaupunki Moskova. Tämä johtuu osittain siitä, että Tarusa sijaitsee Moskovan lähellä.

Teoksen kirjoittaja Marina Tsvetajeva on itse kirjan päähenkilö. Hänen ikä vaihtelee teoksen aikana, sillä kokoelman novellit sijoittuvat suurelle aikavälille. Marina on kiinnostunut paljon ympärillä tapahtuvista asioista. Hän on silti myös rauhallinen ja hyväkäytöksinen. Marinalla on todella läheiset suhteet hänen perheeseensä, ja etenkin hänen siskoonsa.

Äidin-satu novellissa Marinan ja hänen siskonsa äiti kertoo opettavaisen sadun. Äidin idea kertoa satu lähti siitä, kun hänen tyttärensä halusivat tietää kumpaa hän rakastaa enemmän. Äidin tavoite novellissa on sadun välityksellä opettaa kahdelle tyttärelleen, että hän rakastaa heitä molempia yhtä paljon.

Äidin-satu novellissa päällimmäisenä teemana on lähimmäisen rakkaus. Teoksen teema tulee monta kertaa ilmi, kun äiti kertoo satua tyttärilleen. Selkeimmin teema tulee esille, kun äiti on tilanteessa, jossa hänen pitäisi luopua toisesta tyttärestään, mutta hän uhraisi mieluummin oman henkensä.

Lukemassani kirjassa tuli heti ensimmäisillä sivuilla vastaan venäläisiä piirteitä. Esimerkiksi kirjailija kertoo tekstissään heti perheestään ja käyttää siskostaan nimeä Asja. Asja on siis on lempinimi Annalle. Kertoja Marina käyttää itsestään myös tekstin aikana nimitystä Musja. Tekstissä myös huomaa, kuinka tärkeä uskonto on hänelle. Tämä asia viittaa siis venäläisyyteen, sillä Venäjällä uskonto on enemmän mukana arkipäiväisessä elämässä verrattuna Suomeen.

Jälkikäteen teoksesta jäi mieleeni hieman sekava olo. Teoksen ensimmäiset novellit olivat helpommin ymmärrettävissä kuin jälkimmäiset novellit. Jälkimmäisissä novelleissa oli pitkiä virkkeitä, joka oli yksi syy, miksi tekstiä oli vaikea ymmärtää. Tosin en ole aiemmin lukenut hirveästi novelleja, joten en voi kritisoida tai vertailla teosta muihin novellikokoelmiin.

Teksti: Nuutti

Imatran yhdeksäsluokkalaiset ovat syksyn aikana tutustuneet venäläiseen kirjallisuuteen. Osa luki klassikoita ja osa uudempaa kirjallisuutta.



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti