Aitoa iloa ja vapautunutta naurua. Vatsanpohjaa kutkuttavaa jännitystä ja joulukuun taikaa. Siitä on eskareiden loppusyksy tehty. Pienen lapsen ilo tarttuu aikuisenkin sydämeen ja lämpö täyttää huoneen kuin huoneen. Mikäpä olisikaan mahtavampi tapa solmia syyslukukausi yhteen. Alla on muutama tarina eskareiden suusta. Lisäksi muutamia pieniä onnenhetkiä kuvina jokaiselle. Eikös se ole niin, että kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa?
Eskareiden joulukertomuksia
”No arvaa vaan kun mennään koko perhe yhdessä joulusaunaan mahat pulleina.”
”Yhesti meillä kävi niin että joulupukki oli laittanu niinku miun nimen äitin lahjaan ja äitin niinku miun lahjaan. Ja arvaappa mitä? Miun äiti sitten sai semmosen miulle sopivan villapuvun.”
”Mie en oikein siitä joulukinkusta hirvveeesti tykkää. Mie silleen olisin mieluummin vaan että vaikka makkaraa.”
”No luistellaan, sitte mennään mummolaan. Ainii ja saadaan ainaki tuhat tuhatta lahjapakettia.”
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti