keskiviikko 4. lokakuuta 2017

Älä heitä ruokaa roskiin!

Koulumme osallistui Hävikkiviikkoon 11.–17. syyskuuta yhdessä ruokalan ja Etelä-Karjalan jätehuollon kanssa. Etelä-Karjalan jätehuolto piti eskareille Jätejengi-nukketeatteriesityksen ja keskusteli heidän kanssaan jätteiden kierrätyksestä. Alla eskareiden sanelema teksti nukketeatteriesityksestä.


Etelä-Karjalan jätehuollon nukketeatteri kävi eskarissa maanantaina. Kaksi matoa kertoi meille roskien ja tarpeettomien tavaroiden kierrättämisestä. Tavaroita esittävät nuket kertoivat, mihin heidät pitäisi viedä käytön jälkeen.

Opimme, että metallitölkki pitää viedä metallikierrätykseen. Käytetyt kengät voi viedä kirpputorille. Muovipullon voi palauttaa kauppaan ja saada siitä rahaa. Ketsuppipurkin voi viedä muovikeräykseen. Hyvässä kunnossa olevan nojatuolin voi viedä kirpputorille tai kierrätyskeskukseen. Sanomalehti pitää heittää paperikeräykseen. Maitotölkin voi käyttää askarteluun tai laittaa kartonkikeräykseen. Tyhjän hillopurkin voi käyttää uudestaan tai laittaa lasikeräykseen. Moottoriöljypurkki pitää laittaa ongelmajätteisiin. Syödyn omenan voi laittaa biojätteeseen tai kompostoriin. Vanha tietokone pitää viedä kauppaan, josta se lähtee kierrätykseen.

Oppilaille kerrottiin hävikkiviikosta ja hävikkiruuasta aamunavauksessa, jossa nostettiin esiin ruuan matka pellolta pöytään sekä ne lukuisat vaiheet, jotka ruualle tehdään ennen kuin se päätyy eteemme. Aamunavauksessa kerrottiin myös lukujen avulla, kuinka suurista määristä on kyse. Jokainen suomalainen nimittäin heittää keskimäärin 24 kg syömäkelpoista ruokaa pois. Kotitalouksissa heitetään useimmiten pois leipää, valmisruokia, liha- ja kalatuotteita, tuoreita hedelmiä, vihanneksia, juureksia ja marjoja sekä kahvia.

Kotitalousopettaja johdolla oppilaat pohtivat, miten ylijäänyttä ruokaa voidaan hyödyntää uudelleen. Erilaisia reseptejä kertyikin paljon.

Hävikkiviikon reseptit (7lk) 

Älä heitä hukkaan vaan muuta muuksi ruoaksi! – uusia aterioita ruoantähteistä
  • Jauheliha- ja kinkkukastike > makaroonilaatikon täytteeksi, lämpimien voileipien päälle, tortillojen tai pitsan täytteeksi  
  • keiton loppu > risoton pohjaksi, lisää vain riisiä, makkaraa, herne-maissi-papupussi 
  • keitetyt perunat > perunasalaattiin, pyttipannuun, muussiin, munakkaan täytteeksi 
  • riisipuuron jämät > karjalanpiirakan täytteeksi 
  • mannapuuro > pannariin, lisää vain maitoa ja pannariaineksia 
  • kuivakakku tai kaura- ja suklaakeksit  > pappilan hätävara, lisää hedelmiä sekä kerma- ja vaniljavaahtoa
  • pullat > köyhät ritarit, korput 
  • pullataikinan loppu > mustikkapiirakka

Ruokalan väki punnitsi ruokalassa syntyvän biojätteen määrää Hävikkiviikkoa edeltävällä viikolla, hävikkiviikolla ja vielä sitäkin seuraavalla viikolla. Ruokahävikin vähenemisestä he lupasivat jäätelöt oppilaille. Jäätelöt tarjoiltiin Hävikkiviikon jälkeisellä viikolla. 

Kestävän elämäntavan ja matkailun kurssilla tuotettiin taulukko biojätteenmäärää varten sekä muita kannustavia kylttejä ruokahävikin vähentämiseen. Oppilaatkin innostuivat kannustamaan toisiaan hävikin pienentämiseksi. Toivotaan, että sama meno jatkuu läpi vuoden.



Hävikkiviikon biojätemääristä 4. luokan oppilaat laativat matematiikan tunnilla diagrammeja ja pohtivat syitä erisuuruisiin biojätemääriin. Esiin nousivat muun muassa seuraavat seikat: Päivänä, jolloin tarjoiltiin hedelmiä, biojätteen määrä oli suurempi. Kalaruokapäivinä biojätettä syntyi enemmän. Erityisen pieni biojätteen määrä oli päivänä, jolloin tarjoiltiin makaronilaatikkoa. Oppilaiden mukaan heidän kuuleminen ruokalistaa suunniteltaessa voisi vähentää biojätteen määrää.



Etelä-Karjalan jätehuolto piti myös Kierrätysguru-jäterasteja neljännelle luokalle ja esittelyn jätehuollosta sekä Kierrätysguru-jäterastit kestävän elämäntavan ja matkailun kurssilaisille. Parhaiten menestyneet ryhmät saivat muistoksi Etelä-Karjalan jätehuollon pipot ja kaikille jaettiin heijastimet.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti