maanantai 31. lokakuuta 2016

Luetko sinä? -kampanja: Koirien syrjimistäkö?



Joensuun yksikön kahdeksasluokkalaiset osallistuivat valtakunnalliseen Luetko sinä -kampanjaan, jossa he lukivat Nadja Sumasen novellin Hihnan päässä elämä sanomalehti Karjalaisesta ja arvostelivat sen.

Koirien syrjimistäkö?



Mielestäni Nadja Sumasen kirjoittama novelli Hihnan päässä elämä (Karjalainen) oli
 mielenkiintoinen ja hyvin paljon erilaisia tunteita herättävä teos.



Aluksi novelli sai aikaan mielessäni hyvin paljon epämiellyttäviä
 tunteita, sillä ajattelin, että se liittyisi jollain tavalla koirien
 pilkkaamiseen tai hyljeksimiseen.
 Koska novellissa kerrottiin, miten päähenkilö tuntee syvää vihaa koiria
 kohtaan ja ei voi ymmärtää niiden ulkoiluttajia, aloitin lukemisen
 hyvin vastentahtoisesti. Novelli kuitenkin jatkui todella koukuttavasti ja surullisesti, mutta
 loppu sai aikaan onnen kyyneleet Pax-koiran ja koko päähenkilön 
perheen puolesta.



Lukiessani novellia aloin kiinnostumaan hetki hetkeltä enemmän. 
Novelli oli kirjoitettu todella koukuttavasti ja sen lukemisen kesken 
jättäminen olisi ollut hyvin haastavaa.
 Heti aluksi sain käsityksen siitä, että novellin päähenkilö oli poika
 ja Pax-koira oli rauhoittava ja ihana koira. Mielestäni on todella
 hyvä, että novelli oli kirjoitettu niin, että ihan kaikkia asioita ei 
ollut kuvailtu tarkasti, minkä takia lukija voi käyttää omaa
 mielikuvitustaan tarinan niin sanotun rungon vahvistamiseen.


Sain myös käsityksen siitä, että päähenkilö on hyvin tunnerikas
henkilö, jonka mieli muuttuu helposti.
Päähenkilön asemaan oli helppo samaistua ja siksi novelli herätti myös 
itsessäni hyvin paljon erilaisia tunteita.
 Toivoin päähenkilön puolesta, että hän saisi Paxin itselleen ja että 
kaikki kääntyisi parhain päin, mutta novelli kuitenkin tuntui muuttuvan 
vain enemmän ja enemmän surulliseksi. Olin menettänyt jo kaiken
toivoni, kunnes lopun tullessa kaikki asiat järjestyivät ja vuodatin
 muutaman onnen kyyneleen.


Nyt novellin luettuani tunnen itseni yhtä kokemusta rikkaammaksi, sillä 
novelli oli todella hyvä, vaikka aluksi vaikuttikin joltakin täysin
 muulta. Voisin ihan hyvin lukea esimerkiksi kirjan tai kirjasarjan
 perustuen tähän novelliin.
 Tiivistetysti siis novelli oli todella hyvä erilaisia tunteita 
herättävä surun ja ilon sekainen teos.



Iina-Emilia Sorsa, Itä-Suomen koulu

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti